Tykkää painike body

3.7.2021


 Kiitos kuuluu Teille kaikille joilta sain valtakirjan toimia luottamustoimessa myös jatkossa!
Äänimäärä 229 on erittäin hyvä ja se riittää myös merkittävään luottamuspaikkaan. Pyrin olemaan luottamuksenne arvoinen.

27.5.2021

KIITOS KEMPELEEN NUORET!

Mahtava tulos!

Lämmin ja nöyrä kiitos luottamuksesta te Kempeleen nuoret, kun tulin valituksi teidän nuorten äänillä puolueeni eniten ääniä saaneena. Tulos oli huikea kolmas sija. Tämä todella lämmitti sydäntäni. Nyt jaksan uskoa teihin entistä enemmän!

 




Nuorisovaalit on valtakunnallinen äänestystapahtuma peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Nuorisovaalit järjestettiin kuntavaalien yhteydessä 17.5.-21.5.2021. Nuorisovaalit on oppimis- ja opetustapahtuma nuorille joka järjestetään yhteistyössä Yle Uutisluokan ja Kuntaliiton kanssa. Nuorisovaaleissa nuoret tutustuvat vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä.” lähde: Allianssi

28.4.2021

Mikä on Kempele-puolue

Kuntalaki edellyttää, että kunnassa pitää olla kuntaohjelma missä luodaan suuntaviivat valtuustokaudelle. Kuntaohjelma luodaan kaikkien puolueitten kanssa yhdessä. Valtakunnan tasolla taas hallitusohjelma tehdään vain valtaa pitävien puolueitten kesken. Näin eduskuntaan syntyy oppositio. Kuntatasolla taas valtuustoon ei synny oppositiota, kun kaikki puolueet ovat ohjelmaan yhdessä sitoutuneet. Siitä tulee Kempele-puolueen nimitys. Vastustajat laitetaan hiljaiseksi ja sanotaan, että meidän on puhallettava yhteen hiileen Kempele-puolueen nimissä.

Kuluvalla valtuustokaudella tätä ohjelmaa ei juurikaan noudatettu. Ohjelmassa sovittiin, että kunta ei saa velkaantua enempää kuin kuntien keskimääräinen velkamäärä Suomen kunnissa asukasta kohden on. Valtuusto päätti kuitenkin ottaa velkaa 40 miljoonaa euroa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Velka ylitti reilusti yhteisesti sovitut velansietokyvyn periaatteet.

Miksi tällaisia investointeja yleensäkin valmistellaan virkamiestasolla, jos valtuusto on valtuustokauden alussa ohjeistanut, ettei keskimääräistä velansietokykyä ylitetä?

Vika on silloin kunnan hallintomallissa, jos se mahdollistaa viranhaltijoitten liian itsenäisen toiminnan. Miksi heidän annetaan valmistella asioita, jotka ovat kuntaohjelman periaatteiden vastaisia?

Isoja investointeja pitää osata jakaa eri vuosille ja vuosikymmenille. Investointeja pitää tarkastella myös aina kriittisesti, vaikka ne olisivat kuinka tärkeitä. Tätä menoa olemme Oulun sylissä ja pakkoliitos vastassa.

Järkeä päätöksen tekoon!

14.4.2021

Sadevesimaksu tulossa Kempeleeseen

Kempeleessä on virkamiestasolla kaikessa hiljaisuudessa valmisteltu ylimääräistä piiloveroa, hulevesimaksua. Maksu koskisi vähintäänkin kaikkia asemakaava-alueella olevia kiinteistöjä riippumatta siitä kuluuko katuviemäröinnin piiriin vai ei. Taustalla on kunnan isot investoinnit mitkä syövät käyttötalousmenoja vuosittain. Nyt sitten haetaan uusia maksumiehiä omakotitalojen omistajista.

Hulevesimaksu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja se on kuntien itsensä päätettävissä riippumatta siitä, onko sadevesiä johdettu katuviemäriin tai imeytetty omalla tontilla. Maksua luonnollisesti tullaan perustelemaan sillä, että hulevesiverkoston rakentaminen ja ylläpito maksaa. Kempeleessä hulevesiverkolle ei ole juuri minkäänlaista todellista tarvetta. Asemakaava-alueet sijaitsevat enimmäkseen sorapohjaisilla maa-alueilla joihin vedet imeytyvät todella hyvin. Lain mukaan hulevesimaksut pitää kohdentaa hulevesijärjestelmään eikä sillä saa kattaa muita käyttötalousmenoja. Valtuustossa tarvitaan nyt osaamista, jotta omakotitalon omistajista ei tehdä muitten investointien maksumiehiä.

Eikö me makseta jo kiinteistöveroa? Eikö mikään riitä, kun pitää jo sadevesistäkin maksaa! Aivan käsittämätöntä? Ei mahdu minun oikeustajuuni.

Oulu kerää vuodessa hulevesimaksuja noin kaksi miljoonaa euroa joka vuosi. Asia onkin siellä täysin erilainen koska kaupunkialueella todellakin on katuviemäröinti. Kempeleessä sitä ei juurikaan ole.

Maksu olisi kiinteistökohtainen ja se olisi kaikilla tonteilla samansuuruinen suhteessa tontin pinta-alaan. Pääsääntöisesti maksumiehiksi tässä joutuvat omakotitalojen omistajat. Paritalotonteilla maksu lienee kaksinkertainen, jos Oulua on matkiminen.

Tätä maksua ei onneksi virkamiehet yksin päätä. Se tulee uuden valtuuston päätettäväksi.

SAA JAKAA!

JAKONAPIT TÄSSÄ ALAPALKISSA

31.3.2021

Syrjiikö tasa-arvolaki miehiä kuntavaaleissa

Tasa-arvolaki edellyttää, että kunnallisissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Tämä johtaa helposti siihen, että kuntavaaleissa enemmän ääniä saanut henkilö ei tulekaan valituksi esimerkiksi kunnanhallitukseen. Yleensä nainen ohittaa miehen tässä valinnassa koska valtuustoihin tulee valituiksi yleensä enemmän miehiä. Onko se oikein, että kuntavaaleissa enemmän ääniä saanut syrjäytetään valinnasta, jotta tasa-arvo pykälä täyttyy? 

Eikö se ole jo tasa-arvoa, kun nainen voi äänestää miestä ja mies voi äänestää naista? Miksi pitää syrjiä sitten eniten ääniä saanutta henkilöä toimielinvalinnoissa, vaikka äänestäjät ovat omalla mandaatilla antaneet kyseiselle henkilölle enemmän ääniä? Eikö tämä ole syrjintää? 

Kaikessa oikeudellisessa toiminnassa tavoitteena on toimia sukupuolineutraalisti mutta ei tässä asiassa. Miksi sitten tasa-arvolaki yhä erottelee miehet ja naiset? 

27.3.2021

Kempeleen maapolitiikka

Kempeleen menestymisen salaisuus on monen tekijän summa. Yksi niistä on varmasti onnistunut maapolitiikka. Mutta kohteleeko se kaikkia osapuolia oikeudenmukaisesti?

Kunta hankkii kaavoittamatonta maata yksityisiltä maanomistajilta halvalla ja myy kalliilla. Kunta tekee joka vuosi useitten miljoonien eurojen voiton. Kaikki ei suinkaan ole puhdasta voittoa kunnalle, mutta maan myyntitulot ovat merkittävä lisä kunnan talouden hoidossa. 










Kunta maksaa hankkimastaan raakamaasta 2,35€/m² ja myy sen moninkertaisella voitolla. Kunta maksaa kaavoittamisesta aiheutuneet kulut, kunnallistekniikan, tiet jne.

Raakamaan ostohinta pitäisi sitoa suhteessa omakotitonttien myyntihintaan tai se pitäisi olla vähintäänkin tuplaten suurempi. Se lienee vähintäänkin kohtuullista maanomistajia kohtaan. Olen esittänyt tätä korotusta valtuustossa mutta se ei ole saanut kannatusta maansa jo myyneitten valtuutettujen piirissä. Lain perimmäinen tarkoitus oli, että kaavoituksessa syntynyt hyöty jaettaisiin tasan kunnan ja maanomistajan kanssa.

Kunnalla on lain suoma monopoliasema kaavoittamisessa. Kukaan muu ei sitä tee. Maankäyttösopimuksia yksityisten maitten kaavoittamisesta ei ole juurikaan tehty muuta kuin rakennusliikkeitten kanssa. Kempeleessä yksityisen maita kaavoitetaan pienimuotoisesti ainoastaan silloin kun maanomistaja suostuu maakauppoihin kunnan kanssa joltain keskeiseltä alueelta. Maankäyttösopimuksia tulisi käyttää laajemmin yksityisten maanomistajien kanssa ilman myyntivelvoitetta.

Myös suunnittelutarveratkaisut eli entiset poikkeusluvat rakentamiseen työllistävät kuntaa. Usein kuntaan tulee pyyntö saada rakentaa vanhan rakennuspaikan viereen lapsille tai vanhuksille omakotitalo. Siitä hyötyisi kunta, kun kotiapu vanhuksille olisi omasta takaa perheestä eikä vanhusten tarvitsisi muuttaa kirkolle kerrostaloon ja kunnan kotiavun piiriin. Tällaisia rakentamispyyntöjä ei juurikaan noteerata koska lainsäädäntö ei tunne sosiaalisia perusteita rakennuslupaa haettaessa. Jos alue on asemakaava-alueen ulkopuolella niin vastaus on yleensä, että se vaikeuttaa jatkossa laajempaa kaavoittamista, maa-alueet pirstaloituvat, alueelta puutuu viemäröinti tmv. perustelu. Siis omalle maallekaan rakentaminen ei onnistu. Maapoliittisen ohjelman valmistelutyössä nousikin esille kylien kaavoitus yhtenä keinona näihin runsaisiin rakentamispyyntöihin. Kylien asuttaminen elävöittäisi kuntaa ja jopa kyläkoulut ja alueen palvelut heräisivät uudelleen eloon.

Kylien kaavoitus tulee Kempeleessä aloittaa viipymättä ja hyödyntää uuden maapoliittisen ohjelman kaikki mahdollisuudet sekä ryhtyä rakentavassa hengessä yhteistyöhön yksityisten maanomistajien kanssa.


21.3.2021

Vastuullisuutta taloudenpitoon

Kempeleessä on tehty valtavia investointipäätöksiä mitkä lankeavat liian nopeasti tuleville sukupolville maksettaviksi. Se ei ole vastuullista talouden pitoa. Uusi valtuusto vastaa edellisen valtuustokauden päätöksistä ja joutuu valtavan velkamäärän edessä puntaroimaan, joudutaanko kunnallisveroa nostamaan. Investointeja olisi pitänyt porrastaa eri vuosille ja vuosikymmenille, jotta tällaisilta ongelmilta vältyttäisiin.

Perusongelma kohonneisiin investointeihin on kiinteistöjen huono elinkaaren aikainen kunnossapito. Kunnasta on puuttunut pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) kiinteistöjen kunnossapidon ohjaukseen. Laki edellyttää tätä asunto-osakeyhtiöiltä muttei kunnilta. Laki edellyttää kunnilta taas, että kunnat laativat valtuustokausittain kuntaohjelman missä määritellään ohjaus kunnan taloudenpitoon. Mutta omaisuuden hoidosta ei ole selkeää ohjausta.

Kempeleessä päädyttiin kuntaohjelmassa siihen, että kunnan velkamäärä ei saa ylittää valtakunnallista keskimääräistä velkaa mikä valtakunnassa on asukasta kohden. Jostain kumman syystä valtuusto sitten kuitenkin unohti investointipäätöksiä tehdessään sen mitä valtuustokauden alussa oltiin yhteisesti sovittu ja mitä laki kunnalta edellytti. Nyt ollaan sitten pakon edessä, kun joudutaan pohtimaan veron korotuksia ja palvelujen leikkaamista. Yhdenkään valtuustoehdokkaan ei kannata luvata mitään uutta ja kaunista. Kakku on syöty. Pitäisi osata katsoa pidemmälle.

25.2.2021

Miksi lähdin kuntavaaliehdokkaaksi

Pappi-Kalle kirjasi minut Kempeleläiseksi ja sitä on uskottava, vaikka olenkin syntynyt Oulun Tuirassa. Synnyin maanviljelijäperheeseen missä opin kovan työn kautta arvostamaan työn tärkeyttä. Työstä mistä en osaa luopua vieläkään. Olen ollut monessa mukana ja olen vieläkin. Reilut 35 vuotta työskentelin lentokonemekaanikkona Finnairilla ja sitten jatkan vielä yrittäjänä.

Siinä työn ohessa olen opiskellut useita eri ammatteja. Kymmenkunta ammattitutkintoa on kertynyt matkan varrella. Innovaatio uusiin asioihin pitää minut koko ajan hereillä. Patenttisalkussa on myös useita keksintöjä, joiden ympärille on muodostunut myös yritystoimintaa. Yrittäjänä olenkin toiminut jo 10 vuotta. Joku kysyikin, että milloin sinä laitat pillit pussiin niin sanoin että ehkä joskus, kun siltä tuntuu. Vielä ei tunnu.

Miksi sitten olet vielä tunkemassa itseäsi kuntapolitiikkaan? Eikö 12 vuotta kuntapolitiikkaa olisi riittänyt?

No siltähän se tuntui minustakin vielä syksyllä. Nyt kuitenkin kuntavaalien alla on tullut useita pyyntöjä lähteä vielä mukaan. Nyt kuitenkin toisen puolueen listalla. Kuntapolitiikassa puolue ei välttämättä ole aina se tärkein asia vaan se, kuinka niitä yhteisiä asioita hoidetaan. 

Valtuustoon pitää saada kokemusta ja sitä uskon, että minulta myös löytyy. Erityisesti kiinteistöjen kehittämishankkeet ja niiden elinkaarihallinta on minulle tuttua. Samoin asemakaavoitus ja maapolitiikka ovat minun vahvoja alueita. Sitä mitä kunta ja kuntalaiset erityisesti tarvitsevat, jotta kunnan elinvoimaisuus voidaan turvata.  

Tältä blogilta voit seurata kirjoituksiani useamman vuoden takaa päivän polttaviin aiheisiin.

24.2.2021

Kuka haluaa pakolaisia Kempeleeseen

Vuonna 2016 valtuustossa äänestettiin siitä, kuka haluaa kuntaamme pakolaisia.

Äänestyskäyttäytyminen osoitti selkeästi, kuka valtuutetuista haluaa lisää pakolaisia kuntaamme ja kuka ei. Valtuustosta löytyi 21 valtuutettua, jotka olivat sitä mieltä, että Kempeleeseen pitää ottaa lisää pakolaisia ja 19 oli minun esitykseni takana, ettei Kempeleeseen oteta yhtään pakolaista.

Pakolaisia Kempeleeseen halusivat seuraavat silloiset valtuutetut. Osa on vieläkin ehdolla!

Etelä Jouko, Hanski Pia, Heikkilä Seppo, Niskakangas Jukka, Juopperi Raija, Kaisto Martti, Kangas Sirkku, Kumpulainen Rita, Lampela Maarit, Maijala Eva, Mekin-Keränen Raija, Määttä Pauli, Okkonen Jaakko, Ollikainen Antti, Räihä Teuvo, Sankilampi Pertti, Siira Anni-Maija, Sipilä Juha, Tahkola Ahti, Tahkola Arto, Tarakkamäki Päivi

Seuraavat valtuutetut eivät halunneet yhtään pakolaista:

Erkkilä Juha, Ervasti Essi, Haapaniemi Jarmo, Halunen Janne, Heikkilä Janne, Hettula Ilpo, Jarva Taavi, Juvani Kaisu, Juvani Tapio, Kananen Jorma, Sulkala Juhani, Kylmäluoma Kimmo, Kälkäjä Pekka, Lievetmursu Helena, Pellikka Jussi, Piira Toivo, Similä Kai, Turunen Tarmo, Vesala Hannu



Lisää aiheesta:


7.2.2021

Pöhinää Kempeleessä

Kempele on ollut edelläkävijä monessa asiassa. Minulle on erityisesti jäänyt mieleen 60-luvulta, kun Kempeleen päättäjät kypsyivät kaupungin kalliisiin oppikouluihin. Kempeleeseen päätettiin perustaa oma kunnallinen keskikoulu. Minulla oli ilo olla tuon koulun yksi ensimmäisistä oppilaista. Pyrkijöitä oli valtavasti, kun kaikki halusivat ilmaiseen keskikouluun. Kaikki kansakoulun oppilaat neljänneltä luokalta ylöspäin saivat silloin pyrkiä tuonne. Ne, jotka eivät onnistuneet pääsykokeissa jatkoivat sitten kansakoulua aina kansalaiskouluun saakka niin että oppivelvollisuus tuli suoritettua.

Keskikoulu alkoi sitten vanhassa pappilassa mihin kahteen kamariin oli raivattu luokkahuone. Toista päätyä pappilassa asusti vanha rovasti siskonsa kanssa. Olimme heidän kanssa kuin samaa perhettä. Usein he pyysivät meidät kaikki 40 oppilasta salin puolelle mehukekkereille. Mukavat muistot jäivät noilta ajoilta.

Tänä päivänä on ollut mielenkiintoista seurata autiopaikalta Kempeleen valtavaa ja nopeata kehitystä kun on saanut itse olla siihen myös jonkin verran myötävaikuttamassa. Jos kunnan hallintomalli olisi demokraattisempi olisi yksittäisten valtuutettujen vaikuttamismahdollisuudet huomattavasti paremmat. Kempele on muuttunut valtavasti ja tulee myös muuttumaan. Zatelliitin alueelle on tulossa laaja kauppakeskittymä. Keskustan ilme tulee myös muuttumaan, kun vanha kaapelitehtaan ja kuntakeskuksen alue rakentuu.

Me Kempeleläiset voimme olla ylpeitä kotikunnastamme. Pitäkäämme Kempele itsenäisenä kuntana, jotta voimme jatkossakin päättää omista asioistamme.

Tapio Juvani - tehdään se yhdessä

6.2.2021

Yrittäjyys on kunnan tärkein voimavara

Yrittäjyydellä luodaan työtä ja hyvinvointia. Vain elinvoimainen kunta selviää. Muut putoavat kuin eno veneestä. Onneksi me olemme tämän täällä Kempeleessä aina tajunneet.



Kempeleessä on erityinen työryhmä - elinvoimavaliokunta, joka kokoontuu kerran kuukaudessa pohtimaan kunnan elinvoimaisuuteen liittyviä asioita mihin kuuluu erityisesti kunnan tonttipolitiikkaa ja kaavoitus. Luomalla hyvät edellytykset yritystoiminnalle Oulun kupeessa me varmasti pärjäämme.

Tässä ryhmässä olen saanut tehdä työtä monen innovatiivisen kaverin kanssa nyt jo yli 12 vuotta. Tuona aikana Kempeleen kehittyminen ja nousu on ollut valtavaa ja nopeata. Jos kunnan hallintomalli olisi demokraattisempi olisi yksittäisten valtuutettujen vaikuttamismahdollisuudet vieläkin paremmat. Kempele on joka tapauksessa muuttunut ja tulee myös muuttumaan. Zatelliitin alueelle on tulossa laaja kauppakeskittymä ja myös Linnakallion louhosalueen rakentuminen tulee olemaan merkittävä vetonaula Kempeleessä. Lähivuosina keskustan ilme myös muuttuu, kun vanha kaapelitehtaan ja kuntakeskuksen alue rakentuu.

Tässä työssä emme tunne puoluerajoja sillä onhan yhteinen tavoitteemme onnistua. Kyseessä kun on meidän kuntalaisten ja kunnan hyvinvointi.

Tästä on hyvä jatkaa.

Tapio Juvani - tehdään se yhdessä

 

SAA JAKAA!

JAKONAPIT TÄSSÄ ALAPALKISSA


5.2.2021

Kuntademokratia ei toimi Kempeleessä

"Päätösvalta kuuluu demokraattisesti valitulle valtuustolle eikä virkamiehille. Nyt demokratia ei toimi niin kuin laki on sen tarkoittanut. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja päätöksen teon avoimuutta tulee lisätä."

Olen usein kritisoinut Kempeleen kunnan hallintomallia, kuinka virkamiehet kaappasivat luottamushenkilöiltä päätösvallan entisen kunnanjohtaja Ahokkaan aloitteesta siirtymällä valiokuntamalliin.  Kuntaan syntyi entisistä toimistotyöntekijöistä kunnan uusi johtoporras. Samalla virkamiesportaan palkkoja korotettiin hurjasti.

Uuden hallintomallin oli tarkoitus vähentää lautakuntia ja päätöksentekoa oli tarkoitus siirtää valtuutetuille. Asiassa on käynyt juuri päinvastoin, valta siirtyi virkamiehille ja osittain myös kunnanhallitukselle. Virkamiehet valmistelevat ja päättävät asioista kuten parhaaksi näkevät. Helposti syntyy myös hyvä-veli verkosto kun viranhaltija voi itse päättää alaistensa valinnoista. Virkamiehet antavat kunnanhallitukselle tiedoksi listan niistä virkamiespäätöksistä, mitkä kuuluivat ennen luottamushenkilöitten ja lautakuntien päätettäviksi. Näistä päätöksistä rivivaltuutettu ei enää saa minkäänlaista tietoa. Ne tehdään heiltä piilossa. Näihin virkamiehen tekemiin päätöksiin on kunnanhallituksella toki otto-oikeus eli asia voidaan ottaa kunnanhallituksen aloitteesta kunnanhallituksen käsittelyyn. Näin ei ole käynyt kovin usein, vaikka tarvetta varmasti olisi ollut monta kertaa. Jos otto-oikeutta päätettäisiin käyttää niin se olisi epäluottamusalause virkamiehen tekemälle päätökselle. Kynnys otto-oikeuden käyttöön on siis todella korkea. 

Joitain virkamiesten valikoimia asioita viedään luottamushenkilöistä koostuviin valiokuntiin keskusteltavaksi mutta valiokunnilla ei ole niihin varsinaisesti mitään päätösvaltaa. Lopulta nämä valiokuntien asiat päättää kunnanhallitus. Jos ei kuulu kunnanhallituksen eliittiin niin rivivaltuutettu, joka ei ole kunnanhallituksessa ei pääse osallistumaan enää itse päätöksen tekoon kuin niissä harvoissa tapauksissa mitkä menevät valtuustoon saakka. Kunnanhallituksen eliittiporukka, johon kuluu lähes puolet valtuustosta eli kunnanhallituksen jäsenet ja valiokuntien puheenjohtajat  näkevät asian varmastikin aivan toisin koska ovat koko ajan monta kertaa mukana päätösprosessissa. Tavallinen rivivaltuutettu pidetään täysin pihalla näistä asioista.

Kempeleessäkin ennen perinteisessä lautakuntamallissa asiat vietiin lautakuntiin luottamushenkilöitten hyväksyttäväksi ja edelleen kunnanhallitukseen ja valtuustoon. Valtuutettu oli lautakuntamallissa mukana päätöksentekoprosessissa monta kertaa, jolloin demokratia myös toimi ja kuntalaiset näkivät kaikki päätettävissä olevat asiat esityslistoista ja pöytäkirjoista. Valtuusto kokoontuukin nykyisin enää erittäin harvoin. Virkamiehet hoitavat asiat. Demokratia ei toimi niin kuin laki on sen tarkoittanut. 

Päätösvalta kuuluu demokraattisesti valitulle valtuustolle eikä virkamiehille. Valtuusto voi toki ottaa sen vallan takaisin mikä sille kuuluu mutta löytyykö uusilta päättäjiltä siihen tahtoa ja yksituumaisuutta?

Aiheesta lisää Yle uutisissa

Juttu on julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 7.2.2021

SAA JAKAA!

JAKONAPIT TÄSSÄ ALAPALKISSA


1.2.2021

Yrittäjyydellä luodaan hyvinvointia

Kempele on loistava esimerkki, kuinka se kouluttaa yrittäjyyteen jo yläasteella. Kempele toteuttaa mallikkaasti myös elinkeinoneuvontaa yrittäjille ja ohjaa oikealle luukulle mistä apua varmasti saa. Aikaisemmin vastaavaa palvelua yritti Oulu tuottaa meille kahdensadan tuhannen euron vuosihintaan. Kun pyysimme laskuerittelyä niin sitä emme saaneet vaan vedottiin liikesalaisuuksiin. Kempele irtautui tuosta sekametelisopasta. Nyt yrittäjä saa avun Kempeleestä miltei samana päivänä. Emme maksa siis tyhjästä.

















Yrittäjien antama palaute on tärkeä jotta luottamushenkilöt osaavat kohdentaa päätökset oikeaan suuntaan. Tärkein työkalu on varmasti oikeansuuntainen kaavoitus millä voidaan ohjata elinkeino- ja väestörakennetta ja sitä kautta parantaa kuntalaisten hyvinvointia.

Nyt osaamista valtuustoon! Tapsa - Yrittäjä itsekin

20.1.2021

Internetin hurmaa 90-luvulla

Omasta mielestäni olin aikaani edellä tai paremminkin ajan tasalla, kun internet tuli Suomeen 90-luvulla. Se oli ensin pelkkä puhelinmodeemi millä soitettiin palveluntarjoajan numeroon. Silloin palvelua alkoi tarjota Oulussa Net People Oy. Olin muutamien ensimmäisten joukossa, jotka pääsivät kokeilemaan internetin ihanuutta. Ensi pankkimaksuihin ja sitten selaamaan eri sivustoja. Oli se ankeata, kun yhden sivuston lataus saattoi kestää jopa minuutin kaksi riippuen siitä, kuinka paljon siinä oli grafiikkaa.

Nettimaailma oli tuttua työpaikaltani jo hieman aiemmin missä meillä oli jo silloin sisäinen intranet. Tein työpaikalleni Ouluun ensimmäiset nettisivut sisäiseen käyttöön.

Digimaailman nälkä alkoi kasvaa ja tein 90-luvulla myös Suomen ensimmäiset kiinteistövälittäjän nettisivut tontti.net. En ajatellut asiaa sen kummemmin, että kyseessä olikin historiallinen lähtölaukaus kiinteistövälittäjien kaupankäyntiin. Sain kuulla tämän 2000-luvun alkupuolella eräältä kiinteistönvälittäjien kouluttajalta, että olin todellakin ensimmäinen. Se oli välittäjien keskuudessa silloin herättänyt melkoisestikin keskustelua. Minun sivujeni teon jälkeen meni monta vuotta ennen kuin vastaavia muitakin myyntisivustoja alkoi ilmestyä.

Seuraava digiloikka tapahtui Kempeleessä, kun perustin ensimmäisen kempeleläisen keskustelupalstan www.kempele.net sivuston vuonna 2005. Silloin ei ollut vielä Facebookia. www.kempele.net sivusto toimi ensin maanomistajien keskustelukanavana, kun halutiin välittää reaaliaikaisia tuntemuksia kunnan maapoliittisesta ohjelmasta. Myöhemmin foorumi levisi myös muihin ajankohtaisiin aiheisiin.

Kirkonkylän koulun purkupäätös tehtiin väärin perustein

"En missään tapauksessa vastusta uuden koulun rakentamista mutta päätöksien pitää perustua tosiasioihin eikä mielikuviin! Valtuuston pitää saada aina kaikki käytettävissä oleva tieto ennenkuin päätöksiä voidaan tehdä. Nyt valtuustolle annettiin vääriä ja puutteellisia tietoja."

Sisäilmaoireista kärsivät lapset tarvitsevat puhtaat ja terveet koulutilat mahdollisimman nopeasti. Nopein ja paras tapa tähän olisi ollut moduulikoulu mikä oltaisiin voitu toteuttaa jopa vuodessa ja lapset olisivat jo ensi lukukauden alusta voineet aloittaa koulun uusissa puhtaissa tiloissa. Nyt kun päätettiin rakentaa kokonaan uusi koulu niin rakentaminen venyy jopa 3-4 vuoteen, jolloin tällä hetkellä oireilevat lapset tuskin ehtivät edes nähdä uutta koulua. Moduulikoulu oltaisiin voitu toteuttaa alkuun pienimuotoisempana rakennuksena, jolloin kaikki oireilevat lapset olisivat voineet siirtyä puhtaisiin tiloihin. Sen jälkeen olisi pohdittu nykyisen koulurakennuksen kohtaloa.

Onnistuin saamaan käsiini Kempeleen valtuustolle toimitetun uuden arvion sisäilman laadusta kirkonkylän koulun D-rakennuksesta mistä valtuusto oli jo aiemmin tehnyt purkupäätöksen. Olin ainoa valtuutettu joka kyseenalaisti purkupäätöksen ja silloiset tutkimukset. Tämän uuden tutkimuksen tarkoitus on arvioida aiemmin tehtyjen korjaustoimien vaikutusta sisäilman laatuun. Eikö tämä tutkimus olisi pitänyt tehdä ennen valtuuston purkupäätöstä? Tämän uuden arvion mukaan koulun sisäilma on erinomaisen hyvä, joten tehty purkupäätös ja uuden koulun rakentaminen tehtiin täysin väärien tietojen pohjalta.

Arvion perusteella neliportaisella asteikolla todetaan pääsääntöisesti, että haitallinen altistumisolosuhde on epätodennäköistä. Vain ensimmäisen kerroksen osalta todettiin, että altistumisolosuhde on mahdollinen, vaikka senkin osalta todettiin epäpuhtauksien kulkeutuminen seinärakenteista pienentyneen huomattavasti. Samoin aiemmin suoritettu muovimattojen vaihto oli auttanut ja VOC-näytteissä ei havaittu enää kohonneita VOC-pitoisuuksia. Lopuksi todettiin, että kerätyissä näytteissä ei havaittu mineraalikuituja mikä olisi ylittänyt asumisterveysasetuksen viitearvot. Toisen kerroksen osalta todettiin myös, että altistumisolosuhde on myös epätodennäköistä, jos mineraalikuitulähde voidaan paikallistaa. Tutkimuksessa epäiltiin ilmastoitiputkissa olevia vanhoja äänenvaimentimia. Miksi näitä ei oltu vaihdettu, jos asia oli kerran tiedossa? Lisätutkimuksen yhteenvetona on, että kohteeseen suoritetut toimenpiteet on suoritettu onnistuneesti ja niillä on voitu huomattavasti vähentää rakenteista sisäilmaan kulkeutuvia epäpuhtauksia.

Uuden koulun rakentamiseksi virkamiehet käyttivät vääriä ja vanhentuneita sisäilman oirekyselyjä keppihevosena saadakseen tahtonsa valtuustossa läpi. Lähestyvien kunnallisvaalien alla kukaan valtuutetuista ei uskaltanut lähteä kritisoimaan virkamiesten valmistelemia esityksiä.

Kukaan ei koskaan kyseenalaistanut myöskään tehtyjä oirekyselyjä eikä epäillyt kodin olosuhteita. Onko kotona lemmikkielämiä? Kuinka usein kotona siivotaan, vaihdetaan vuodevaatteita jne. Eikö nämä olisi pitänyt myös kartoittaa, jos henkilö oireilee?

Tämä rakennus olisi helposti saanut jatkoaikaa 10-20 vuotta ilman suurempia ongelmia, kun kaikki korjaustoimet sisäilman parantamiseksi olisi saatettu täysin loppuun ja maltettu hieman odottaa jo tehtyjen korjaustoimien positiivisia vaikutusta. Eritysherkille lapsille olisi voitu laajentaa nykyistä moduulirakennusta nopeallakin aikataululla, jolloin koko koulua ei olisi senkään vuoksi tarvinnut kokonaan rakentaa uusiksi.

Uuden 40 miljoonaa maksavan koulun rakentamista olisi voitu siirtää pitkälle tulevaisuuteen. Toki nykyinen koulu olisi vaatinut pienimuotoista saneerausta mutta niistä olisi selvitty hyvin pienillä kustannuksilla. Kunta olisi säästänyt edellä mainituin toimin helposti 30-35 miljoonaa eikä olisi tarvinnut karsia kuntalaisten palveluista. Rahaa olisi riittänyt myös muihin investointeihin kuten uimahallin laajennukseen. Nyt kaikki nämä muut hankkeet joudutaan laittamaan jäihin.

Näin toimitaan Kempeleessä. Korjataan ja tutkitaan, auttoiko ne korjaukset mitään ja todetaan että auttoihan ne mutta purkupäätös on jo tehty ja pulinat pois.

19.1.2021

Nuori putoaa putkesta

Miksi oppivelvollisuutta päätettiin jatkaa?

Ongelmana oli, kun moni nuori päätti pitää välivuoden ja perusteli vanhemmilleen asiaa, ettei vielä tiedä mihin hakisi jatko-opintoihin. Siinä kävi monelle niin että tietokonepelit kiinnostivat enemmän kuin oma tulevaisuus. Pelattiin yömyöhään ja nukuttiin puolille päivin. Nuori tottui helppoon elämään, kun kotona oli ilmainen asunto ja jääkaapissa evästä. Tämä oli karu totuus monen nuoren kohdalla.

Onneksi oppivelvollisuutta kuitenkin päätettiin jatkaa. Se pelasti monen nuoren syrjäytymisen.

Ongelmaksi ovat nyt muodostuneet oppivelvollisuutensa keskeyttäneet koulupudokkaat. Jos heitä ei saada koulupenkille takaisin niin ei se onnistu myöhemminkään. Nuori putoaa yhteiskunnan rattaista. Tähän pitää löytää lääke. Jos apua ei löydy kotoa niin siihen on yhteiskunnan puututtava.

Kempele on siitä loistava paikka, että Pirilä-hankkeessa tuo aikanaan oivallettiin, kun kaikki jatkopaikkaa vailla olevat otettiin haastatteluun ja valmennettiin heitä jatkopaikan saamiseksi. Moni jo syrjäytynyt nuori onnistui nousemaan suosta ja pääsi työelämään kiinni. Samaa osaamista voisi hyödyntää myös koulupudokkaisiin; koulunsa keskeyttäneisiin. Haastatellaan ja sparrataan. Välitetään ja ohjataan oikeissa asioissa. Koulukuraattorit hommiin! Siitä mistä heille maksetaan.

Samoin OSAO:n Pipo 2 "Menolippu työelämään" hankkeesta saatiin hyviä tuloksia. 

Opetusministeriö on laskenut, että yksi yhteiskunnan rattaista pudonnut maksaa meille veronmaksajille 1,2 miljoonaa euroa elämänsä aikana.