Tykkää painike body

24.10.2012

Kuntaliitos lisäisi kustannuksia

Nyt kun tuli seurattua Oulun kuntaliitosta ja sen aiheuttamaa sekametelisoppaa näissä kunnissa niin tuntui perin kummalliselta matematiikalta mistä ne säästöt oikein ottettiin. Ketään ei yhdistämistilanteessa sanottu irti vaan kaikille kunnan palveluksessa oleville turvattiin työpaikat vielä viideksi vuodeksi. Yksityisellä sektorilla jos tällainen olisi mahdollista niin moni firma saisi laittaa lapun luukulle.

Oulussa päätettiin nipistää vanhusten ateriapalveluista ja jättää lisukkeet kuten leipä ja voi pois. Lisäksi ruoka tuodaan kylmänä kotiin. Nyt vanhukset joutuvat lisäämään kunnan kotipalveluita jotta voivat nuo lisukkeensa hankkia kaupasta erikseen ja saada ruokansa lämmitettyä. Merkillinen yhtälö säästämisessä.

Uudessa Oulussa on useita terveyskeskuksia ja palvelun taso vaihtelee todella paljon. Kaakkurissa saattaa saada ajan lääkärille seuraavalle päivälle kun muualla Oulussa ajan saa lääkärille vakavassakin tapauksessa jopa kuukauden tai jopa puolen vuoden päähän kuten Tuirassa.

Kun olen tarvinnut meidän Kempeleen terveyskeskuksen palveluita niin annan täyden pisteet noista palveluista ja avuliaasta henkilökunnasta. Parantamisen varaa on enää hammaslääkärin jonon purkamisessa. Muutoin homma toimii. Kiputapauksessa sinnekin pääsee melko nopeasti. Ajan TK-lääkärillekin saa jopa samalle päivälle ja labraankin pääsee. Puhelinpalvelukin toimii nykyisin loistavasti. Jos sieltä ei ehditä vastaamaan niin jättää soittopyynnön vastaajaan niin useimmiten soitto tulee hetken päästä takaisin. En ole muualla törmännyt näin loistavaan palveluun, että terveyskeskuksesta soitetaan takaisin.

3.10.2012

Turvataan hyvät peruspalvelut

Pidetään Kempeleen itsenäisenä kuntana jolloin me Kempeleläiset päätämme kotikantamme asioista eikä joku muu.

Olimme vähällä mekin Kempeleläiset mennä Lakeus-miinaan, missä meistä yritettiin tehdä muitten Lakeuden kuntien terveydenhuollon maksumiehiä. Vastustin koko prosessin ajan yhteistä maksuperustetta. Keskitetty terveyskeskus oli menossa muualle.

Sopimusluonnoksesta oli jäänyt pois sijaintipaikkakunta. Esitin, että sen paikka tulee olla Kempeleessä. Me valtuutetut olimme tässä asiassa harvinaisen yksinmielisiä. Tämä ei sopinut taas Liminkalaisille ja Lakeus kaatui viime syksynä ovet paukkuen. Onneksi. Säästyimme toistaiseksi maksumiehen roolista vaikka Sote kolkuttaakin jo ovella.

Ensi vaalikaudella uusien valtuutettujen pitää olla hereillä, ettei heitä viedä kuin pässiä narussa.

Turvataan ne hyvät peruspalvelut omassa kunnassa mitä meillä on ja annetaan myös vanhuksille mahdollisuus valita asumisensa omassa kodissa kotipalveluita ja kotohoitoa lisäten tai hoivayksiköissä omalla paikkakunnalla. Tämä kaikki on mahdollista vain jos me pidämme Kempeleen itsenäisenä kuntana jolloin me Kempeleläiset päätämme kotikantamme asioista eikä joku muu. Kuntaliitoksilla tai yhteisillä Lakeus-hankkeilla ei ainakaan Kempeleessä paranneta peruspalveluita.


Kempeleessä demokratia ei toimi

Kempeleessä käyttöön otettu toimintamalli on herättänyt matkan varrella kiivasta keskustelua. Valtuutettujen tyytyväisyysmittareita joita esitettiin aikanaan Kalevan mielipidekirjoituksessa mainittiin vastausprosentiksi 70 ja heistä 75% olisi ollut tyytyväinen nykyiseen malliin eli 43:lta valtuutetulta olisi saatu 30 vastausta ja heistä tyytyväisiä olisi 75% mikä tarkoittaa vain 22 valtuutettua. Ei siis mikään huikea lukema tyytyväisistä vaikka niin ensin annettiin ymmärtää. Lisäksi kysely lähetettiin valtuutetuille monta kertaa joten se antoi mainion tilaisuuden spämmätä tuota kyselyä. Kyselyyn vastaaminen kun tapahtui nimettömänä, joten sieltä ei voinut mitenkään seuloa pois näitä ylimääräisiä vastauksia. Sähköistä kyselyä ei ollut suojattu, joten sen saattoi lähettää eteenpäin kenelle tahansa ja vaikka kuinka moneen kertaan tahansa.

On täysin turhaa paukutella henkseleitä, että Kempeleen toimintamalli olisi jokin pelastus kuntademokratiassa jota voisi markkinoilla ja kehua valtakunnan tasolla. Se on kaukana siitä. Se on vienyt tavalliset rivivaltuutetut kauas itse päätöksenteosta.

Lautakuntien päätösvalta on siirretty toimintasäännöllä suoraan virkamiehille. Tavallinen rivivaltuutettu ei voi niihin mitenkään enää vaikuttaa. Virkamiespäätöksiin on kunnanhallituksella otto-oikeus. Kunnanhallitus varoo kuitenkin otto-oikeuden käyttöä koska se koetaan epäluottamuslauseeksi.

On toki ymmärrettävää, että valtaa käyttävät tahot haluaisivat säilyttää nykyisen toimintamallin. Toimintamalliin ei ole tehty kehittämismuutoksia, saati sitten muutoksia. Kysymyksiä herättää myös se, miten laillista tämä kaikki on.


11.9.2012

Valtuustoaloite raakamaan ostohinnasta

Esitin 10.9.2012 aloitteeni valtuuston kokouksessa


Kunnassa raakamaan ja tonttien hintasuhde on kasvanut merkittävästi. Tonttien myyntihintaa on nostettu jo useamman kerran, mutta raakamaan ostohinta on pysynyt samana.

Ei voi olla oikein, että kunta käyttää monopoliasemaansa väärin kaavoittamalla vain kunnan omistuksessa olevia maa-alueita ja sanelee raakamaan ostohinnan.

Esitän, että raakamaan ostohinta sidotaan omakotitonttien myyntihintaan suhteessa 1:10.
Lisäksi esitän, että maapoliittisessa ohjelmassa tulee selkeästi huomioida myös yksityisten maiden kaavoitus kohtuullista korvausta vastaan.


Kommentti:

Tämähän tarkoittaisi käytännössä sitä, että kun kunta myy omakotitontin 37€/tonttineliö ja maanomistaja saisi raakamaaneliöstä 3,70€. Lienee vähintäänkin kohtuullista maanomistajaa kohtaa.

Tällä hetkellä kunta maksaa raakamaasta enimmillään 2,35€/raakamaaneliö.

Kaikki ei suinkaan ole puhdasta voittoa kunnalle, mutta maan myyntitulot ovat merkittävä lisä kunnan talouden hoidossa.
Kunta maksaa kaavoittamisesta aiheutuneet kulut, kunnallistekniikan, tiet jne.

Kempeleessä kunta käyttää monopoliasemaansa väärin kieltäytymällä yksityisten maiden kaavoittamisesta. Muissa kunnissa kaavoitetaan myös yksityisiä maita ja maanomistaja maksaa arvonnoususta kohtuullista korvausta. Usein kyseessä on vain pyyntö kaavoittaa vanhan rakennuspaikan viereen lapsille tai vanhuksille omakotitontti. Siitä hyötyisi kunta, kun kotiapu vanhuksille olisi omasta perheestä eikä vanhusten tarvitsisi muuttaa kylälle kunnan kotiavun piiriin.

12.3.2012

Valtuustokysymys maapoliittisesta ohjelmasta

12.3.2012 valtuuston kokouksessa tein valtuustokysymyksen:

"Kunnanjohtaja on nimittänyt työryhmän valmistelemaan maapoliittisen ohjelman päivitystä. Päivitetty ohjelma on tarkoitus tuoda myöhemmin valtuustoryhmien arvioitavaksi.

Kysynkin.
Onko kunnanjohtaja romuttamassa valiokuntamallia, kun asioita ryhdytään virkamiestasolla valmistelemaan? Eikö tällaisen työryhmän nimittäminen olisi enemmänkin kunnanhallituksen tehtävä?
Siis virkamiehet valmistelevat itselleen mieluista toimintaohjetta kuinka maapolitiikkaa kunnassa tulee hoitaa?
Virkamiehet olisivat voineet tuoda valiokuntaan ainoastaan kipukohdat mitkä vaativat päivitystä.

Ei voi olla oikein, että kunnan tärkein toimintatyökalu maapoliittinen ohjelma annetaan virkamiesten yksin valmisteltavaksi ja mukana ei ole yhtään luottamushenkilöä.
Valtuuston hyväksymän strategian mukaisesti meillä pitäisi olla yhdessä tekemisen meininki missä hyödynnetään luottamushenkilöitten osaamista avoimen keskustelukulttuurin kautta. Kunnanjohtaja esittämä työryhmämalli ei sovi siihen raamiin."


27.2.2012

Kuntien itsenäisyys vaakalaudalla

27.2.2012

Ei voi olla oikein, että asiansa hoitaneista kunnista tehdään naapureitten maksumiehiä.

Nykyhallitus on laittanut kuntapäättäjät seinää vasten. ”Ottakaa tai jättäkää on valintanne” kuuluu sanelu valtiovallan taholta.

Voiko tämä olla edes totta demokraattisessa yhteiskunnassa? Tuo kuulostaa enemmänkin diktatuurilta kuin avoimelta demokratialta.

Tuntuu, että nykyhallituksen valtapolitiikka on koko kuntauudistuksessa se tärkein asia. On unohdettu kokonaan ihmiset ja palvelut. Jos valtiovalta ei saa kuntien edustajien kanssa aikaan aitoa vuoropuhelua niin sekametelisoppa on valmis.

Jos meidät Kempeleläiset pakkonaitetaan jonkun muun kunnan tai joidenkin muiden kuntien palvelujen kanssa yhteen niin joudumme heidän maksumiehiksi. Kempele on pystynyt tuottamaan nykyiset hyvät peruspalvelut paljon edullisemmin kuin yksikään muu kunta Oulun talousalueella. Voisimme hyvin sanoa, että tulkaa te muut oppiin tänne Kempeleeseen kuinka homma hoidetaan, mutta älkää tulko syömään meidän eväitä.

Ei voi olla oikein, että asiansa hoitaneista kunnista tehdään naapureitten maksumiehiä. Tällä tavalla tapetaan hyviä elinvoimaisia kuntia. Kyllä ne eväät pitää löytyä muualta.

Se on varmaa jos Kempele kytketään mihin tahansa yhteenliittymään me Kempeleläiset menetämme nykyisen palvelutason.

Nyt tarvitaan meitä kaikkia barrikaadeille puolustamaan saavutettuja etuja ja kunnan itsenäisyyttä.

Juttu julkaistu myös Rantalakeus-lehdessä 29.2.2012


15.2.2012

EU-rahaa tarjolla vaan ei kelpaa

15.2.2012


Syynä on virkamisten laiskuus tai osaamattomuus tehdä hakemusta.

Olen useassa eri yhteydessä yllyttänyt kunnan virkamiehiä hakemaan EU-rahaa kun sitä kerran on tarjolla, mutta ei tunnu kelpaavan. Syynä on virkamisten laiskuus tai osaamattomuus tehdä hakemusta. Muuta selitystä en keksi.

Valtuuston kokouksessa 13.2.2012 esitin jälleen kerran, että kunnan liikuntapaikkoihin ja luontopolkuihin tulisi hakea EU-rahaa. Kunta voi hakea ja saada jopa 100% rahoituksen yleishyödyllisiin hankkeisiin.

Siis oli kaavailtu vain yhteen hankkeeseen, mutta senkään eteen ei ollut tehty yhtikäs mitään. Kokonaisuutena kaikki uudistettavat hankkeet tarvisivat 1 145 000 euroa.

Kehitysjohtaja Pekka Salmelan vastaus oli että rahaa on ja saa kun sitä vain haetaan.

Vihiluodon alueen maisemointi ja luontopolut on rakennettu EU-rahalla.

Esitin jo pari vuotta sitten Pirilän nuorisokeskuksen näyttämölavan EU-rahoitusta virkamiehille. Siihen onneksi tartuttiin ja rahoitus järjestyi.

Kommentti

Tämäkin metelöinti aikanaan kannatti. Nyt on haettu ja saatu myös rahaa moneen yleishyödylliseen hankkeeseen.