Tykkää painike body

27.3.2021

Kempeleen maapolitiikka

Kempeleen menestymisen salaisuus on monen tekijän summa. Yksi niistä on varmasti onnistunut maapolitiikka. Mutta kohteleeko se kaikkia osapuolia oikeudenmukaisesti?

Kunta hankkii kaavoittamatonta maata yksityisiltä maanomistajilta halvalla ja myy kalliilla. Kunta tekee joka vuosi useitten miljoonien eurojen voiton. Kaikki ei suinkaan ole puhdasta voittoa kunnalle, mutta maan myyntitulot ovat merkittävä lisä kunnan talouden hoidossa. 










Kunta maksaa hankkimastaan raakamaasta 2,35€/m² ja myy sen moninkertaisella voitolla. Kunta maksaa kaavoittamisesta aiheutuneet kulut, kunnallistekniikan, tiet jne.

Raakamaan ostohinta pitäisi sitoa suhteessa omakotitonttien myyntihintaan tai se pitäisi olla vähintäänkin tuplaten suurempi. Se lienee vähintäänkin kohtuullista maanomistajia kohtaan. Olen esittänyt tätä korotusta valtuustossa mutta se ei ole saanut kannatusta maansa jo myyneitten valtuutettujen piirissä. Lain perimmäinen tarkoitus oli, että kaavoituksessa syntynyt hyöty jaettaisiin tasan kunnan ja maanomistajan kanssa.

Kunnalla on lain suoma monopoliasema kaavoittamisessa. Kukaan muu ei sitä tee. Maankäyttösopimuksia yksityisten maitten kaavoittamisesta ei ole juurikaan tehty muuta kuin rakennusliikkeitten kanssa. Kempeleessä yksityisen maita kaavoitetaan pienimuotoisesti ainoastaan silloin kun maanomistaja suostuu maakauppoihin kunnan kanssa joltain keskeiseltä alueelta. Maankäyttösopimuksia tulisi käyttää laajemmin yksityisten maanomistajien kanssa ilman myyntivelvoitetta.

Myös suunnittelutarveratkaisut eli entiset poikkeusluvat rakentamiseen työllistävät kuntaa. Usein kuntaan tulee pyyntö saada rakentaa vanhan rakennuspaikan viereen lapsille tai vanhuksille omakotitalo. Siitä hyötyisi kunta, kun kotiapu vanhuksille olisi omasta takaa perheestä eikä vanhusten tarvitsisi muuttaa kirkolle kerrostaloon ja kunnan kotiavun piiriin. Tällaisia rakentamispyyntöjä ei juurikaan noteerata koska lainsäädäntö ei tunne sosiaalisia perusteita rakennuslupaa haettaessa. Jos alue on asemakaava-alueen ulkopuolella niin vastaus on yleensä, että se vaikeuttaa jatkossa laajempaa kaavoittamista, maa-alueet pirstaloituvat, alueelta puutuu viemäröinti tmv. perustelu. Siis omalle maallekaan rakentaminen ei onnistu. Maapoliittisen ohjelman valmistelutyössä nousikin esille kylien kaavoitus yhtenä keinona näihin runsaisiin rakentamispyyntöihin. Kylien asuttaminen elävöittäisi kuntaa ja jopa kyläkoulut ja alueen palvelut heräisivät uudelleen eloon.

Kylien kaavoitus tulee Kempeleessä aloittaa viipymättä ja hyödyntää uuden maapoliittisen ohjelman kaikki mahdollisuudet sekä ryhtyä rakentavassa hengessä yhteistyöhön yksityisten maanomistajien kanssa.