Kempeleen
menestymisen salaisuus on monen tekijän summa. Yksi niistä on varmasti
onnistunut maapolitiikka. Mutta kohteleeko se kaikkia osapuolia
oikeudenmukaisesti?
Kunta
hankkii kaavoittamatonta maata yksityisiltä maanomistajilta halvalla ja myy
kalliilla. Kunta tekee joka vuosi useitten miljoonien eurojen voiton. Kaikki ei
suinkaan ole puhdasta voittoa kunnalle, mutta maan myyntitulot ovat merkittävä
lisä kunnan talouden hoidossa.
Kunta maksaa
hankkimastaan raakamaasta 2,35€/m² ja myy sen moninkertaisella voitolla. Kunta
maksaa kaavoittamisesta aiheutuneet kulut, kunnallistekniikan, tiet jne.
Raakamaan
ostohinta pitäisi sitoa suhteessa omakotitonttien myyntihintaan tai se pitäisi
olla vähintäänkin tuplaten suurempi. Se lienee vähintäänkin kohtuullista
maanomistajia kohtaan. Olen esittänyt tätä korotusta valtuustossa mutta se ei
ole saanut kannatusta maansa jo myyneitten valtuutettujen piirissä. Lain
perimmäinen tarkoitus oli, että kaavoituksessa syntynyt hyöty jaettaisiin tasan
kunnan ja maanomistajan kanssa.
Kunnalla on
lain suoma monopoliasema kaavoittamisessa. Kukaan muu ei sitä tee. Maankäyttösopimuksia
yksityisten maitten kaavoittamisesta ei ole juurikaan tehty muuta kuin rakennusliikkeitten
kanssa. Kempeleessä yksityisen maita kaavoitetaan pienimuotoisesti ainoastaan
silloin kun maanomistaja suostuu maakauppoihin kunnan kanssa joltain
keskeiseltä alueelta. Maankäyttösopimuksia tulisi käyttää laajemmin yksityisten
maanomistajien kanssa ilman myyntivelvoitetta.
Myös
suunnittelutarveratkaisut eli entiset poikkeusluvat rakentamiseen työllistävät
kuntaa. Usein kuntaan tulee pyyntö saada rakentaa vanhan rakennuspaikan viereen
lapsille tai vanhuksille omakotitalo. Siitä hyötyisi kunta, kun kotiapu
vanhuksille olisi omasta takaa perheestä eikä vanhusten tarvitsisi muuttaa kirkolle
kerrostaloon ja kunnan kotiavun piiriin. Tällaisia rakentamispyyntöjä ei juurikaan
noteerata koska lainsäädäntö ei tunne sosiaalisia perusteita rakennuslupaa
haettaessa. Jos alue on asemakaava-alueen ulkopuolella niin vastaus on yleensä,
että se vaikeuttaa jatkossa laajempaa kaavoittamista, maa-alueet pirstaloituvat,
alueelta puutuu viemäröinti tmv. perustelu. Siis omalle maallekaan rakentaminen
ei onnistu. Maapoliittisen ohjelman valmistelutyössä nousikin esille kylien
kaavoitus yhtenä keinona näihin runsaisiin rakentamispyyntöihin. Kylien
asuttaminen elävöittäisi kuntaa ja jopa kyläkoulut ja alueen palvelut
heräisivät uudelleen eloon.
Kylien kaavoitus tulee Kempeleessä aloittaa viipymättä ja hyödyntää uuden
maapoliittisen ohjelman kaikki mahdollisuudet sekä ryhtyä rakentavassa hengessä
yhteistyöhön yksityisten maanomistajien kanssa.