Miksi oppivelvollisuutta päätettiin jatkaa?
Ongelmana oli, kun moni nuori päätti pitää välivuoden ja perusteli
vanhemmilleen asiaa, ettei vielä tiedä mihin hakisi jatko-opintoihin. Siinä
kävi monelle niin että tietokonepelit kiinnostivat enemmän kuin oma
tulevaisuus. Pelattiin yömyöhään ja nukuttiin puolille päivin. Nuori tottui
helppoon elämään, kun kotona oli ilmainen asunto ja jääkaapissa evästä. Tämä
oli karu totuus monen nuoren kohdalla.
Onneksi oppivelvollisuutta kuitenkin päätettiin jatkaa. Se pelasti monen nuoren syrjäytymisen.
Kempele on siitä loistava paikka, että Pirilä-hankkeessa tuo aikanaan oivallettiin, kun kaikki jatkopaikkaa vailla olevat otettiin haastatteluun ja valmennettiin heitä jatkopaikan saamiseksi. Moni jo syrjäytynyt nuori onnistui nousemaan suosta ja pääsi työelämään kiinni. Samaa osaamista voisi hyödyntää myös koulupudokkaisiin; koulunsa keskeyttäneisiin. Haastatellaan ja sparrataan. Välitetään ja ohjataan oikeissa asioissa. Koulukuraattorit hommiin! Siitä mistä heille maksetaan.
Samoin OSAO:n Pipo 2 "Menolippu
työelämään" hankkeesta saatiin hyviä tuloksia.
Opetusministeriö on laskenut, että yksi yhteiskunnan rattaista pudonnut maksaa meille veronmaksajille 1,2 miljoonaa euroa elämänsä aikana.