20.12.2012
Suuri osa valtuutetuista äänesti itse hyväksyimiään arvoja vastaan.
Valtuuston kokouksessa 19.12.valtuutetut joutuivat päättämään tekemästäni neuvoa antavasta kansanäänestyksestä Esitin aloitteessani, että kuntalaisia tulee kuulla erilaisissa yhteenliittymissä vaikka Lakeuden yhteinen palvelualue onkin torpattu. Valtuuston hyväksymässä Strategia 2015 ohjelmassa on määritelty tarkkaan, että kuntalaisia pitää kuunnella ja antaa heidän vaikuttaa asioihin. Puhutaan kauniita sanoja arvoista; kuntalaislähtöisyydestä, yhteisöllisyydestä jne.
Hävisin esitykseni suurelle enemmistölle. Suuri osa valtuutetuista äänesti itse hyväksyimiään arvoja vastaan.
Näin tärkeässä asiassa kuin kuntaliitos tai yhteinen palvelualue ei haluta kuunnella meitä kuntalaisia. Uskomatonta!
Kokouksen päätteeksi survoinkin koko ohjelman valtuustosalin roskapönttöön.
Järkeä päätöksen tekoon - Turvataan hyvät palvelut ja itsenäisyys - Ei haittamaahanmuuttoa Kempeleeseen
Tykkää painike body
20.12.2011
19.12.2011
Tieyhteys Linnakankaalta Metsokankaalle
20.12.2011
Kuntalaisten aktiivisuus ei mennyt hukkaan.
Itse tein jo vuonna 2009 valtuustoaloitteen missä kiirehdin tieyhteyden kaavoitusta ja rakentamista.
Myös elinvoimavaliokunta missä olen edustettuna on vienyt hanketta voimakkaasti eteenpäin.
Budjetin valmistelun yhteydessä tien rakentamista yritettiin torpata jos minkälaisilla verukkeilla.
Valtuuston kokouksessa 19.12. tien rakentamisen puolesta tehtiin kaksikin eri esitystä. Pohjaesityksenä oli kunnanhallituksen oma esitys aloittaa rakentaminen ensi vuonna 475.000 euron summalla ja saattaa tie valmiiksi vuonna 2013. Tämä esitys olisi jättänyt tien rakentamisen pahasti kesken vuonna 2012.
Kannatin ja äänestin esityksen puolesta rakentaa tie kokonaan valmiiksi ensi vuonna 2012. Kun taas SDP:n valtuustoryhmä teki esityksen jakaa määräraha tasan kahdelle vuodelle. Nämä esitykset menivät äänestyksessä ensin vastakkain. Hävisimme esityksemme SDP:n esitykselle osan keskustalaisten mennessä SDP:n taakse.
Lopulta äänestyksessä oli enää SDP:n esitys vastaan kunnanhallituksen esitys. Aikaisemmin SDP:n esitystä kannattaneet keskustalaiset käänsivätkin takkinsa ja äänestivät lopulta kunnanhallituksen esityksen puolesta, mutta hävisivät äänestyksessä. Näin meidän enemmistön päätöksellä 21-20 tien rakentaminen alkaa heti tammikuussa ja työt saatetaan loppuun vuonna 2013.
Ensi vuodelle on varattu miljoona euroa ja seuraavalle vuodelle 2013 sama summa.
Kuntalaisten aktiivisuus ei mennyt hukkaan. Tie rakentaminen aloitetaan vaikka valmista ei heti tulekaan.
Kuntalaisten aktiivisuus ei mennyt hukkaan.
Itse tein jo vuonna 2009 valtuustoaloitteen missä kiirehdin tieyhteyden kaavoitusta ja rakentamista.
Myös elinvoimavaliokunta missä olen edustettuna on vienyt hanketta voimakkaasti eteenpäin.
Budjetin valmistelun yhteydessä tien rakentamista yritettiin torpata jos minkälaisilla verukkeilla.
Valtuuston kokouksessa 19.12. tien rakentamisen puolesta tehtiin kaksikin eri esitystä. Pohjaesityksenä oli kunnanhallituksen oma esitys aloittaa rakentaminen ensi vuonna 475.000 euron summalla ja saattaa tie valmiiksi vuonna 2013. Tämä esitys olisi jättänyt tien rakentamisen pahasti kesken vuonna 2012.
Kannatin ja äänestin esityksen puolesta rakentaa tie kokonaan valmiiksi ensi vuonna 2012. Kun taas SDP:n valtuustoryhmä teki esityksen jakaa määräraha tasan kahdelle vuodelle. Nämä esitykset menivät äänestyksessä ensin vastakkain. Hävisimme esityksemme SDP:n esitykselle osan keskustalaisten mennessä SDP:n taakse.
Lopulta äänestyksessä oli enää SDP:n esitys vastaan kunnanhallituksen esitys. Aikaisemmin SDP:n esitystä kannattaneet keskustalaiset käänsivätkin takkinsa ja äänestivät lopulta kunnanhallituksen esityksen puolesta, mutta hävisivät äänestyksessä. Näin meidän enemmistön päätöksellä 21-20 tien rakentaminen alkaa heti tammikuussa ja työt saatetaan loppuun vuonna 2013.
Ensi vuodelle on varattu miljoona euroa ja seuraavalle vuodelle 2013 sama summa.
Kuntalaisten aktiivisuus ei mennyt hukkaan. Tie rakentaminen aloitetaan vaikka valmista ei heti tulekaan.
25.10.2011
Lakeus kaatui ovet paukkuen
25.10.2011
Kuntasektorilla henkilöstölle turvataan viiden vuoden irtisanomissuoja lailla.
Perjantaina 14.10. kuntien ohjausryhmät kokoontuivat pohtimaan uutta käännettä kun Kempele ilmoitti haluavansa aikalisää koko touhulle. Suurimpia syitä oli sopimuksen tekstikysymys missä Liminka ja Muhos olisivat halunneet myös oman vuodeosaston. Lisäksi Kempelettä askarrutti muitten kuntien maksuosuuksien lankeaminen Kempeleläisten maksettavaksi. Liminka ja Tyrnävä poistuivat kokouksesta ovet paukkuen.
Homma siis kaatui tällä erää tähän. Hyvä näin. Me Kempeleläiset säästyimme muitten kuntien maksuilta. Joka vuosi olisi Kempeleen osuus ollut vähintään 1,2 miljoonaa euroa muitten kuntien menoja.
Herääminen Kempeleessä tapahtui vain melko myöhään. Välillä tuntui, että emme saaneet puolueetonta oikeata tietoa vaan Lakeus päämääränä oli takahuoneissa jo lyöty lukkoon maksoi mitä maksoi. Muita vaihtoehtoja ei edes pohdittu.
Valtuutetuilta pantattiin oikeata tietoa todellisista kustannuksista koko prosessin ajan ja vasta loppusuoralla kerrottiin mikä on meidän Kempeleläisten maksuosuus. Kysyin useaan otteeseen jo keväällä konsultilta todellisia kuluja ja sain puuta heinää vastauksia sote-alueen kokonaismenoista ja vasta seminaarissa oikeat hinnat kerrottiin. Valtavista hallintokuluista ei vielä silloinkaan kukaan puhunut mitään.
Ihmetystä herätti Limingan ja Muhoksen jääräpäisyys pitää kiinni vuodeosastoistaan oman kunnan alueella. Voi kysyä mistä niitä säästöjä tehdään jos joka kunnassa on oma pieni sairaala vuodeosastoineen joka vaatii ympärivuorokautista palvelua missä on myös lääkäri oltava saatavilla. Keskittämällä palvelun yhteen paikkaan saadaan varmasti oikeasti säästöjä.
Samoin henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta on vaiettu täysin. Tämä tuntui olevan tabu, mistä ei saanut keskustella virkamiesten läsnäollessa. Mistä ne säästöt olisi tehty jos ketään ei saa sanoa irti?
Yritysmaailmassa kun sanerataan niin pyritään löytämään päällekkäiset työt ja yhdistämään eri tehtäviä, mutta kuntasektorilla tämä ei onnistu kun henkilöstölle turvataan viiden vuoden irtisanomissuoja lailla. Mitä järkeä koko touhussa on jos säästöjä ei voi hakea saneraauksen kautta?
Kaikki ne viisi vuotta olisivat olleet myös henkilöstölle raskasta epävarmuuden aikaa kuka irtisanotaan ja kuka saa pitää työpaikkansa. Lain valmistelussa ei otettu lainkaan huomioon, että kaikkissa kuntien yhdistysmishankeissa henkilöstölle turvataan viiden vuoden irtisanomissuoja. Tämä ilmeisesti huomattiin vasta loppumetreillä ja ei osattu peruuttaa.
Paras-laki on täysin epäonnistunut kun se pyrkii pakottamaan kunnat yhteistoimintaan ja hakemaan säästöjä, mutta ei anna kunnille oikeita keinoja säästöjen toteuttamiseksi.
Paras-puitelaki lakkaa olemasta ensi vuoden lopussa. Laissa ei ole sanktiopykälää niille kunnille jotka haluavat jättäytyä tästä ulkopuolelle.
Paras-laki on peruja vanhan hallituksen ajalta mihin uusi hallitus ei ole sitoutunut millään tavalla.
Onneksi suurin osa Kempeleen valtuutetuista oli valppaina ja meitä ei vietykään kuin pässiä narussa.
Kuntasektorilla henkilöstölle turvataan viiden vuoden irtisanomissuoja lailla.
Perjantaina 14.10. kuntien ohjausryhmät kokoontuivat pohtimaan uutta käännettä kun Kempele ilmoitti haluavansa aikalisää koko touhulle. Suurimpia syitä oli sopimuksen tekstikysymys missä Liminka ja Muhos olisivat halunneet myös oman vuodeosaston. Lisäksi Kempelettä askarrutti muitten kuntien maksuosuuksien lankeaminen Kempeleläisten maksettavaksi. Liminka ja Tyrnävä poistuivat kokouksesta ovet paukkuen.
Homma siis kaatui tällä erää tähän. Hyvä näin. Me Kempeleläiset säästyimme muitten kuntien maksuilta. Joka vuosi olisi Kempeleen osuus ollut vähintään 1,2 miljoonaa euroa muitten kuntien menoja.
Herääminen Kempeleessä tapahtui vain melko myöhään. Välillä tuntui, että emme saaneet puolueetonta oikeata tietoa vaan Lakeus päämääränä oli takahuoneissa jo lyöty lukkoon maksoi mitä maksoi. Muita vaihtoehtoja ei edes pohdittu.
Valtuutetuilta pantattiin oikeata tietoa todellisista kustannuksista koko prosessin ajan ja vasta loppusuoralla kerrottiin mikä on meidän Kempeleläisten maksuosuus. Kysyin useaan otteeseen jo keväällä konsultilta todellisia kuluja ja sain puuta heinää vastauksia sote-alueen kokonaismenoista ja vasta seminaarissa oikeat hinnat kerrottiin. Valtavista hallintokuluista ei vielä silloinkaan kukaan puhunut mitään.
Ihmetystä herätti Limingan ja Muhoksen jääräpäisyys pitää kiinni vuodeosastoistaan oman kunnan alueella. Voi kysyä mistä niitä säästöjä tehdään jos joka kunnassa on oma pieni sairaala vuodeosastoineen joka vaatii ympärivuorokautista palvelua missä on myös lääkäri oltava saatavilla. Keskittämällä palvelun yhteen paikkaan saadaan varmasti oikeasti säästöjä.
Samoin henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta on vaiettu täysin. Tämä tuntui olevan tabu, mistä ei saanut keskustella virkamiesten läsnäollessa. Mistä ne säästöt olisi tehty jos ketään ei saa sanoa irti?
Yritysmaailmassa kun sanerataan niin pyritään löytämään päällekkäiset työt ja yhdistämään eri tehtäviä, mutta kuntasektorilla tämä ei onnistu kun henkilöstölle turvataan viiden vuoden irtisanomissuoja lailla. Mitä järkeä koko touhussa on jos säästöjä ei voi hakea saneraauksen kautta?
Kaikki ne viisi vuotta olisivat olleet myös henkilöstölle raskasta epävarmuuden aikaa kuka irtisanotaan ja kuka saa pitää työpaikkansa. Lain valmistelussa ei otettu lainkaan huomioon, että kaikkissa kuntien yhdistysmishankeissa henkilöstölle turvataan viiden vuoden irtisanomissuoja. Tämä ilmeisesti huomattiin vasta loppumetreillä ja ei osattu peruuttaa.
Paras-laki on täysin epäonnistunut kun se pyrkii pakottamaan kunnat yhteistoimintaan ja hakemaan säästöjä, mutta ei anna kunnille oikeita keinoja säästöjen toteuttamiseksi.
Paras-puitelaki lakkaa olemasta ensi vuoden lopussa. Laissa ei ole sanktiopykälää niille kunnille jotka haluavat jättäytyä tästä ulkopuolelle.
Paras-laki on peruja vanhan hallituksen ajalta mihin uusi hallitus ei ole sitoutunut millään tavalla.
Onneksi suurin osa Kempeleen valtuutetuista oli valppaina ja meitä ei vietykään kuin pässiä narussa.
13.10.2011
Valtuustoseminaari Lakeuden yhteenliittymästä
Kempeleen valtuutetut kokoontuivat maanantaina 3.10. aamuvarhaiseen pohtimaan mitä tehdä ympäristökuntien palveluitten yhteenliittämisessä. Monien puheenvuorojen ja kokousten jälkeen ryhmät antoivat iltapäivällä miltei yksimielisen tuomion vaatia aikalisää ensi vuoden puolelle. Perusteluina oli sopimuksen tekstikysymykset missä Liminka ja Muhos vaativat omaa vuodeosastoa. Sopimusta ei näillä näkymin saataisi aikaan ilman kuntien sitoutumista säästöihin ja luopumista omista vuodeosastoistaan.
Kempeleen valtuutetuilla oli myös suuri huoli, että Kempele joutuu muitten kuntien maksumieheksi 1,2 miljoonan euron osuudella joka vuosi. Tuo tuskin edes riittäisi koska hallintokulut ovat jo useita miljoonia euroja ja joista kempeleen osuus ensi vuoden budjetissa olisi ollut 600.000 euroa.
Mitä järkeä tässä koko sopassa olisi ollut, kun säästöjä pitäisi hakea niin kustannukset sen kuin nousevat?
No enpä ollut mukana kun joku neropatti lähti tätä valmistelemaan jo viime valtuustokaudella.
Kempeleen valtuutetuilla oli myös suuri huoli, että Kempele joutuu muitten kuntien maksumieheksi 1,2 miljoonan euron osuudella joka vuosi. Tuo tuskin edes riittäisi koska hallintokulut ovat jo useita miljoonia euroja ja joista kempeleen osuus ensi vuoden budjetissa olisi ollut 600.000 euroa.
Mitä järkeä tässä koko sopassa olisi ollut, kun säästöjä pitäisi hakea niin kustannukset sen kuin nousevat?
No enpä ollut mukana kun joku neropatti lähti tätä valmistelemaan jo viime valtuustokaudella.
28.9.2011
Valtuustoaloite neuvoa antavasta äänestyksestä
Valtuuston kokouksessa 26.9.2011 esitin valtuustoaloitteen kunnallisesta neuvoa antavasta kansanäänestyksestä.
VALTUUSTOALOITE
Esitän, että kunnassamme suoritetaan neuvoa antava kunnallinen kansanäänestys Lakeuden yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä.
Kuntalaki antaa valtuustolle päätösvallan toimitetaanko kunnalle kuuluvasta asiasta kansanäänestys.
Lakeuden yhteistoiminta-alueeseen liittyminen koskee kaikkia kuntalaisia ja on siten tärkeätä saada kuntalaisten mielipide esille. Kuntalaisia kiinnostaa erityisesti palvelujen laatu ja saatavuus.
Säilyvätkö hyvät palvelut?
Joudummeko me Kempeleläiset muitten kuntien maksumiehiksi?
Onko Lakeuden yhteenliittymästä seurauksena kuntaliitos?
Annammeko me Kempeleläiset täyden määräämisvallan päätöksenteossa yhteenliittymän johtoryhmälle?
Kysymyksiä on paljon ja niihin kuntalaiset haluavat varmasti myös vastauksia ja haluavat varmasti ottaa myös kantaa.
Kuntalaisten mielipidettä tulee kysyä haluavatko he liittyä yhteen muitten kuntien kanssa sosiaali- ja terveystoimen palvelualueella vai jättäydytäänkö yhteenliittymästä kokonaan pois.
Kuntalaisilta tulee kysyä myös pitääkö Kempele säilyttää itsenäisenä kuntana.
Jos yhteenliittymää tai kuntaliitosta kannatetaan tulee kysyä minkä kunnan tai kuntien kanssa yhteenliittymä tai kuntaliitos olisi paras ja mieluisin.
VALTUUSTOALOITE
Esitän, että kunnassamme suoritetaan neuvoa antava kunnallinen kansanäänestys Lakeuden yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä.
Kuntalaki antaa valtuustolle päätösvallan toimitetaanko kunnalle kuuluvasta asiasta kansanäänestys.
Lakeuden yhteistoiminta-alueeseen liittyminen koskee kaikkia kuntalaisia ja on siten tärkeätä saada kuntalaisten mielipide esille. Kuntalaisia kiinnostaa erityisesti palvelujen laatu ja saatavuus.
Säilyvätkö hyvät palvelut?
Joudummeko me Kempeleläiset muitten kuntien maksumiehiksi?
Onko Lakeuden yhteenliittymästä seurauksena kuntaliitos?
Annammeko me Kempeleläiset täyden määräämisvallan päätöksenteossa yhteenliittymän johtoryhmälle?
Kysymyksiä on paljon ja niihin kuntalaiset haluavat varmasti myös vastauksia ja haluavat varmasti ottaa myös kantaa.
Kuntalaisten mielipidettä tulee kysyä haluavatko he liittyä yhteen muitten kuntien kanssa sosiaali- ja terveystoimen palvelualueella vai jättäydytäänkö yhteenliittymästä kokonaan pois.
Kuntalaisilta tulee kysyä myös pitääkö Kempele säilyttää itsenäisenä kuntana.
Jos yhteenliittymää tai kuntaliitosta kannatetaan tulee kysyä minkä kunnan tai kuntien kanssa yhteenliittymä tai kuntaliitos olisi paras ja mieluisin.
30.8.2011
Lakeuden yhteiset palvelut tarkoittavat karsittuja palveluja
28.8.2011
Lakeuden alueen kuntiin ollaan puuhaamassa yhteistä erittäin mittavaa uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Puitelaki edellyttää 20.000:n asukkaan yhteisöä. Lakeudessa olisi mukana noin 44.000 asukasta. Aiesopimuksen mukaan yhteenliittymässä ovat mukana Kempele, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki, Hailuoto ja Muhos.
Puitelain tarkoitus on turvata kuntalaisten palvelut. Kauniisti sanottu vähän samaan malliin kuin EU:un mentäessä luvattiin paljon hyvää, mutta mitä saatiin; jouduttiinkin muitten maksumieheksi.
Kempele on tuottanut nykyiset hyvät palvelut huomattavasti edullisemmin kuin muut kunnat. Se tarkoittaa, että jatkossa me Kempeleläiset maksamme siirtymäkauden jälkeen myös muitten kuntien menoja. Nyt kun ollaan menossa vielä suurempaan liittymään mukaan kuin laki sanoo niin se tarkoittaa sitä, että me Kempeleläiset maksamme vielä suuremman potin kuin se olisi pienemmässä yhteenliittymässä.
Kempeleessä on loistavat vanhusten kotihoidon- ja terveyskeskuspalvelut joista voimme olla ylpeitä. Näitä palveluja meiltä varmasti karsitaan jotta kustannukset voidaan pitää Lakeuden yhteenliittymässä kurissa. Näin on käynyt kaikissa muissakin kunnissa jotka laittoivat hynttyyt yhteen. Me emme varmastikaan ole tässä mikään poikkeus. Kuntien henkilöstölle turvataan puitelaissa viiden vuoden irtisanomissuoja. Ketään ei irtisanota. Säästöt tehdään palveluista ja niistä tuotetaan vain lakisääteiset.
Lakeuden hallintomalliksi ollaan valitsemassa johtokunta joka päättää itsenäisesti kaikista toimintansa piiriin kuuluvista asioista. Johtokunta koostuu johtavista virkamiehistä. Heidän päätösvaltaansa kuuluu jopa investointipäätökset, joihin kunnanhallituksilla ei ole edes otto-oikeutta, mikä tarkoittaa, että virheellisiin tai vääriin päätöksiin ei voida puuttua. Kuntien budjettimenoista valtaosa on sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Aiemmin Lakeuden kunnat halusivat säilyttää itsenäisyyden asioittensa hoidossa kun ne jättäytyivät pois Oulun kuntaliitoksesta. Nyt kuitenkin Lakeuden kuntien itsehallintoa ollaan merkittävästi supistamassa kun päätösvaltaa siirretään virkamiehille.
Nimellisesti Kempele toimisi isäntäkuntana, mutta isännän ääni ei kuulu, kun sillä ei ole edes otto-oikeutta tehtyihin virkamiesten päätöksiin?!
Kuka pitää enää kuntalaisten puolia kun luottamushenkilöt ovat antamassa päätösvallan toisaalle?
Useissa muissa kunnissa hallintomalliksi on valittu kuntayhtymä, missä päätökset tehdään demokraattisesti. Kuntayhtymissä kokoonpano edustaa jäsenkuntien valtuustoissa eri ryhmien saamaa äänimäärää. Kuntayhtymän toiminnasta on säädetty tarkoin laissa. Tätä mallia ei jostain kumman syystä ole haluttu Lakeuden alueelle? Yhteisen aiesopimukseen mukaan yhteenliittymässä tulee turvata demokraattiseen päätöksentekoon oleellisesti kuuluvat kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Tämä kohta on unohdettu uudessa hallintomallissa täysin.
Kuntien valtuustot päättävät yhteenliittymästä lokakuussa 2011.
Kirjoitukseni on julkaistu myös Kalevassa 28.8.2011.
Lakeuden alueen kuntiin ollaan puuhaamassa yhteistä erittäin mittavaa uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Puitelaki edellyttää 20.000:n asukkaan yhteisöä. Lakeudessa olisi mukana noin 44.000 asukasta. Aiesopimuksen mukaan yhteenliittymässä ovat mukana Kempele, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki, Hailuoto ja Muhos.
Puitelain tarkoitus on turvata kuntalaisten palvelut. Kauniisti sanottu vähän samaan malliin kuin EU:un mentäessä luvattiin paljon hyvää, mutta mitä saatiin; jouduttiinkin muitten maksumieheksi.
Kempele on tuottanut nykyiset hyvät palvelut huomattavasti edullisemmin kuin muut kunnat. Se tarkoittaa, että jatkossa me Kempeleläiset maksamme siirtymäkauden jälkeen myös muitten kuntien menoja. Nyt kun ollaan menossa vielä suurempaan liittymään mukaan kuin laki sanoo niin se tarkoittaa sitä, että me Kempeleläiset maksamme vielä suuremman potin kuin se olisi pienemmässä yhteenliittymässä.
Kempeleessä on loistavat vanhusten kotihoidon- ja terveyskeskuspalvelut joista voimme olla ylpeitä. Näitä palveluja meiltä varmasti karsitaan jotta kustannukset voidaan pitää Lakeuden yhteenliittymässä kurissa. Näin on käynyt kaikissa muissakin kunnissa jotka laittoivat hynttyyt yhteen. Me emme varmastikaan ole tässä mikään poikkeus. Kuntien henkilöstölle turvataan puitelaissa viiden vuoden irtisanomissuoja. Ketään ei irtisanota. Säästöt tehdään palveluista ja niistä tuotetaan vain lakisääteiset.
Lakeuden hallintomalliksi ollaan valitsemassa johtokunta joka päättää itsenäisesti kaikista toimintansa piiriin kuuluvista asioista. Johtokunta koostuu johtavista virkamiehistä. Heidän päätösvaltaansa kuuluu jopa investointipäätökset, joihin kunnanhallituksilla ei ole edes otto-oikeutta, mikä tarkoittaa, että virheellisiin tai vääriin päätöksiin ei voida puuttua. Kuntien budjettimenoista valtaosa on sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Aiemmin Lakeuden kunnat halusivat säilyttää itsenäisyyden asioittensa hoidossa kun ne jättäytyivät pois Oulun kuntaliitoksesta. Nyt kuitenkin Lakeuden kuntien itsehallintoa ollaan merkittävästi supistamassa kun päätösvaltaa siirretään virkamiehille.
Nimellisesti Kempele toimisi isäntäkuntana, mutta isännän ääni ei kuulu, kun sillä ei ole edes otto-oikeutta tehtyihin virkamiesten päätöksiin?!
Kuka pitää enää kuntalaisten puolia kun luottamushenkilöt ovat antamassa päätösvallan toisaalle?
Useissa muissa kunnissa hallintomalliksi on valittu kuntayhtymä, missä päätökset tehdään demokraattisesti. Kuntayhtymissä kokoonpano edustaa jäsenkuntien valtuustoissa eri ryhmien saamaa äänimäärää. Kuntayhtymän toiminnasta on säädetty tarkoin laissa. Tätä mallia ei jostain kumman syystä ole haluttu Lakeuden alueelle? Yhteisen aiesopimukseen mukaan yhteenliittymässä tulee turvata demokraattiseen päätöksentekoon oleellisesti kuuluvat kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Tämä kohta on unohdettu uudessa hallintomallissa täysin.
Kuntien valtuustot päättävät yhteenliittymästä lokakuussa 2011.
Kirjoitukseni on julkaistu myös Kalevassa 28.8.2011.
4.2.2011
Niittyrannan alueen kaavoitus
3.2.2011
Niittyrannan alueen kaavoitus alkaa saada jo farssin piirteitä. Kaavahanke on ollut vireillä jo kymmenen vuotta ja valmista ei tunnu tulevan. Joillakin tuntuu olevan valtava halu torpata koko hanke ja hyvin alkanut neuvotteluyhteys alueen maanomistajien kanssa. Elinvoimavaliokunta linjasi ennen joulua Niittyrannan alueen yhdeksi tärkeimmistä kaavoitettavista alueista.
Viime vuoden puolella elinvoimavaliokunta on myös käynyt rakentavia alustavia tunnusteluita alueen maanomistajien kanssa ja saanut maanomistajilta ensimmäisen konkreettisen tarjouksen.
Valiokunta käsitteli Niittyrannan rakennuskieltoasiaa viime kokouksessa. Virkamiehet toivat kokoukseen oman valmiin esityksen, missä he torppasivat koko alueen kaavoitushankeen juuri nyt kun olisi tullut antaa maanomistajille rakentava ja hyvä vastine. Valiokunta päätyi pitkän keskustelun jälkeen siihen, että maanomistajia tulee lähestyä rakentavasti kirjeellä ja sen laatiminen annettiin kehitysjohtajan tehtäväksi. Päätimme myös, että kirjeen siis vastineen maanomistajille saisivat vielä valiokunnan jäsenet sähköpostitse luettavakseen ja hyväksyttäväkseen ennen postitusta. Esitin muutamaa korjausta kirjeeseen mm. lisäyksen tavoitteena alueen kaavoittaminen ja viemäröinti. Lisäys mikä oleellisesti muuttaisi kirjeen sisällön myönteiseksi. Enemmistö valiokunnan jäsenistä hyväksyi sähköpostilla tehtävät muutokset mm. valiokunnan puheenjohtaja hyväksyi muutetun kirjeen. Nyt sitten kunnanhallituksen esityslistan liitteenä on sitten jotain aivan muuta kuin valiokunta on sopinut!?
Kempeleen uuden toimintamallin mukaan valiokunta valmistelee asiat ja tekee esityksiä kunnanhallitukselle. Virkamiesten tehtävä on taas esittää asiat valiokunnalle ja antaa valiokunnan keskustella ja ruotia asiaa sekä tehdä esitys. Nyt sitten valiokunnalle tuotiinkin valmis virkamiesten esitys, missä torpattiin koko alueen kaavoittaminen siis ennen kuin valiokunta oli edes keskustellut asiasta. Todella outo menettely. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta. Jos tämä on Kempeleen uuden toimintamallin mukaista niin koko toimintamalli joutaa heittää romukoppaan ja palata vanhaan lautakuntatyöskentelyyn takaisin. Lisäksi valiokuntaan oli kutsuttu kaavoituspuolelta kaksi virkamiestä jotka omalla asiantuntemuksellaan ja sanahelinällään pyrkivät koko ajan puolustamaan omaa esitystään ja torppaamaan valiokunnan rakentavaa keskustelua. Siinä väkisinkin jää moni maallikko toiseksi. Valiokunta ei saanut myöskään oikeata tietoa kaavakustannuksista ja kustannusten jakamisesta alueen maanomistajien kesken vaikka sitä kokouksessa tivattiin.
Laki lähtee siitä kun vanha jo osittain rakennettu alue kaavoitetaan niin kustannusten jaossa on huomioitava aina jo rakennetut alueet joille tulee jyvittää vastaava kustannusosuus, mutta mikä jää kunnan maksettavaksi eikä uusien kaava-alueen maanomistajien. Tämä on selkeästi tuotu esille maankäyttö- rakennuslaissa ja Kuntaliiton toimintaohjeissa. Kunta ei voi tuossa menetellä toisin.
Niittyrannan alueen rakennuskieltoa ei saa käyttää painostuskeinona tuon kunnalle kuuluvan maksuosuuden siirtämiseksi uusille kaava-alueen maanomistajille.
Niittyrannan alueen kaavoitus alkaa saada jo farssin piirteitä. Kaavahanke on ollut vireillä jo kymmenen vuotta ja valmista ei tunnu tulevan. Joillakin tuntuu olevan valtava halu torpata koko hanke ja hyvin alkanut neuvotteluyhteys alueen maanomistajien kanssa. Elinvoimavaliokunta linjasi ennen joulua Niittyrannan alueen yhdeksi tärkeimmistä kaavoitettavista alueista.
Viime vuoden puolella elinvoimavaliokunta on myös käynyt rakentavia alustavia tunnusteluita alueen maanomistajien kanssa ja saanut maanomistajilta ensimmäisen konkreettisen tarjouksen.
Valiokunta käsitteli Niittyrannan rakennuskieltoasiaa viime kokouksessa. Virkamiehet toivat kokoukseen oman valmiin esityksen, missä he torppasivat koko alueen kaavoitushankeen juuri nyt kun olisi tullut antaa maanomistajille rakentava ja hyvä vastine. Valiokunta päätyi pitkän keskustelun jälkeen siihen, että maanomistajia tulee lähestyä rakentavasti kirjeellä ja sen laatiminen annettiin kehitysjohtajan tehtäväksi. Päätimme myös, että kirjeen siis vastineen maanomistajille saisivat vielä valiokunnan jäsenet sähköpostitse luettavakseen ja hyväksyttäväkseen ennen postitusta. Esitin muutamaa korjausta kirjeeseen mm. lisäyksen tavoitteena alueen kaavoittaminen ja viemäröinti. Lisäys mikä oleellisesti muuttaisi kirjeen sisällön myönteiseksi. Enemmistö valiokunnan jäsenistä hyväksyi sähköpostilla tehtävät muutokset mm. valiokunnan puheenjohtaja hyväksyi muutetun kirjeen. Nyt sitten kunnanhallituksen esityslistan liitteenä on sitten jotain aivan muuta kuin valiokunta on sopinut!?
Kempeleen uuden toimintamallin mukaan valiokunta valmistelee asiat ja tekee esityksiä kunnanhallitukselle. Virkamiesten tehtävä on taas esittää asiat valiokunnalle ja antaa valiokunnan keskustella ja ruotia asiaa sekä tehdä esitys. Nyt sitten valiokunnalle tuotiinkin valmis virkamiesten esitys, missä torpattiin koko alueen kaavoittaminen siis ennen kuin valiokunta oli edes keskustellut asiasta. Todella outo menettely. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta. Jos tämä on Kempeleen uuden toimintamallin mukaista niin koko toimintamalli joutaa heittää romukoppaan ja palata vanhaan lautakuntatyöskentelyyn takaisin. Lisäksi valiokuntaan oli kutsuttu kaavoituspuolelta kaksi virkamiestä jotka omalla asiantuntemuksellaan ja sanahelinällään pyrkivät koko ajan puolustamaan omaa esitystään ja torppaamaan valiokunnan rakentavaa keskustelua. Siinä väkisinkin jää moni maallikko toiseksi. Valiokunta ei saanut myöskään oikeata tietoa kaavakustannuksista ja kustannusten jakamisesta alueen maanomistajien kesken vaikka sitä kokouksessa tivattiin.
Laki lähtee siitä kun vanha jo osittain rakennettu alue kaavoitetaan niin kustannusten jaossa on huomioitava aina jo rakennetut alueet joille tulee jyvittää vastaava kustannusosuus, mutta mikä jää kunnan maksettavaksi eikä uusien kaava-alueen maanomistajien. Tämä on selkeästi tuotu esille maankäyttö- rakennuslaissa ja Kuntaliiton toimintaohjeissa. Kunta ei voi tuossa menetellä toisin.
Niittyrannan alueen rakennuskieltoa ei saa käyttää painostuskeinona tuon kunnalle kuuluvan maksuosuuden siirtämiseksi uusille kaava-alueen maanomistajille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)