Tykkää painike body

5.2.2021

Kuntademokratia ei toimi Kempeleessä

"Päätösvalta kuuluu demokraattisesti valitulle valtuustolle eikä virkamiehille. Nyt demokratia ei toimi niin kuin laki on sen tarkoittanut. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja päätöksen teon avoimuutta tulee lisätä."

Olen usein kritisoinut Kempeleen kunnan hallintomallia, kuinka virkamiehet kaappasivat luottamushenkilöiltä päätösvallan entisen kunnanjohtaja Ahokkaan aloitteesta siirtymällä valiokuntamalliin.  Kuntaan syntyi entisistä toimistotyöntekijöistä kunnan uusi johtoporras. Samalla virkamiesportaan palkkoja korotettiin hurjasti.

Uuden hallintomallin oli tarkoitus vähentää lautakuntia ja päätöksentekoa oli tarkoitus siirtää valtuutetuille. Asiassa on käynyt juuri päinvastoin, valta siirtyi virkamiehille ja osittain myös kunnanhallitukselle. Virkamiehet valmistelevat ja päättävät asioista kuten parhaaksi näkevät. Helposti syntyy myös hyvä-veli verkosto kun viranhaltija voi itse päättää alaistensa valinnoista. Virkamiehet antavat kunnanhallitukselle tiedoksi listan niistä virkamiespäätöksistä, mitkä kuuluivat ennen luottamushenkilöitten ja lautakuntien päätettäviksi. Näistä päätöksistä rivivaltuutettu ei enää saa minkäänlaista tietoa. Ne tehdään heiltä piilossa. Näihin virkamiehen tekemiin päätöksiin on kunnanhallituksella toki otto-oikeus eli asia voidaan ottaa kunnanhallituksen aloitteesta kunnanhallituksen käsittelyyn. Näin ei ole käynyt kovin usein, vaikka tarvetta varmasti olisi ollut monta kertaa. Jos otto-oikeutta päätettäisiin käyttää niin se olisi epäluottamusalause virkamiehen tekemälle päätökselle. Kynnys otto-oikeuden käyttöön on siis todella korkea. 

Joitain virkamiesten valikoimia asioita viedään luottamushenkilöistä koostuviin valiokuntiin keskusteltavaksi mutta valiokunnilla ei ole niihin varsinaisesti mitään päätösvaltaa. Lopulta nämä valiokuntien asiat päättää kunnanhallitus. Jos ei kuulu kunnanhallituksen eliittiin niin rivivaltuutettu, joka ei ole kunnanhallituksessa ei pääse osallistumaan enää itse päätöksen tekoon kuin niissä harvoissa tapauksissa mitkä menevät valtuustoon saakka. Kunnanhallituksen eliittiporukka, johon kuluu lähes puolet valtuustosta eli kunnanhallituksen jäsenet ja valiokuntien puheenjohtajat  näkevät asian varmastikin aivan toisin koska ovat koko ajan monta kertaa mukana päätösprosessissa. Tavallinen rivivaltuutettu pidetään täysin pihalla näistä asioista.

Kempeleessäkin ennen perinteisessä lautakuntamallissa asiat vietiin lautakuntiin luottamushenkilöitten hyväksyttäväksi ja edelleen kunnanhallitukseen ja valtuustoon. Valtuutettu oli lautakuntamallissa mukana päätöksentekoprosessissa monta kertaa, jolloin demokratia myös toimi ja kuntalaiset näkivät kaikki päätettävissä olevat asiat esityslistoista ja pöytäkirjoista. Valtuusto kokoontuukin nykyisin enää erittäin harvoin. Virkamiehet hoitavat asiat. Demokratia ei toimi niin kuin laki on sen tarkoittanut. 

Päätösvalta kuuluu demokraattisesti valitulle valtuustolle eikä virkamiehille. Valtuusto voi toki ottaa sen vallan takaisin mikä sille kuuluu mutta löytyykö uusilta päättäjiltä siihen tahtoa ja yksituumaisuutta?

Eräs esimerkki löytyy vuosien takaa jolloin entinen kunnanjohtaja Ahokas käytti valtaansa sumeilematta hyväksi kun nosti työkavereittensa palkkoja kysymättä sitä edes kunnanhallitukselta.

Hal­li­tus siunasi palkat tie­tä­mät­tään

Kempeleen kunnan johtoryhmän roimat palkankorotukset menivät kunnanhallituksen käsien läpi helmikuun kokouksessa puolihuomaamatta. Ottokelpoisten asioiden listasta hallitukselle selvisi vain, että kunnanjohtaja määrittää uusiksi yhdeksän virkamiehen palkat, mutta euromääristä ei puhuttu.


Aiheesta lisää Yle uutisissa

Juttu on julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 7.2.2021

SAA JAKAA!

JAKONAPIT TÄSSÄ ALAPALKISSA