Tykkää painike body

25.2.2021

Miksi lähdin kuntavaaliehdokkaaksi

Pappi-Kalle kirjasi minut Kempeleläiseksi ja sitä on uskottava, vaikka olenkin syntynyt Oulun Tuirassa. Synnyin maanviljelijäperheeseen missä opin kovan työn kautta arvostamaan työn tärkeyttä. Työstä mistä en osaa luopua vieläkään. Olen ollut monessa mukana ja olen vieläkin. Reilut 35 vuotta työskentelin lentokonemekaanikkona Finnairilla ja sitten jatkan vielä yrittäjänä.

Siinä työn ohessa olen opiskellut useita eri ammatteja. Kymmenkunta ammattitutkintoa on kertynyt matkan varrella. Innovaatio uusiin asioihin pitää minut koko ajan hereillä. Patenttisalkussa on myös useita keksintöjä, joiden ympärille on muodostunut myös yritystoimintaa. Yrittäjänä olenkin toiminut jo 10 vuotta. Joku kysyikin, että milloin sinä laitat pillit pussiin niin sanoin että ehkä joskus, kun siltä tuntuu. Vielä ei tunnu.

Miksi sitten olet vielä tunkemassa itseäsi kuntapolitiikkaan? Eikö 12 vuotta kuntapolitiikkaa olisi riittänyt?

No siltähän se tuntui minustakin vielä syksyllä. Nyt kuitenkin kuntavaalien alla on tullut useita pyyntöjä lähteä vielä mukaan. Nyt kuitenkin toisen puolueen listalla. Kuntapolitiikassa puolue ei välttämättä ole aina se tärkein asia vaan se, kuinka niitä yhteisiä asioita hoidetaan. 

Valtuustoon pitää saada kokemusta ja sitä uskon, että minulta myös löytyy. Erityisesti kiinteistöjen kehittämishankkeet ja niiden elinkaarihallinta on minulle tuttua. Samoin asemakaavoitus ja maapolitiikka ovat minun vahvoja alueita. Sitä mitä kunta ja kuntalaiset erityisesti tarvitsevat, jotta kunnan elinvoimaisuus voidaan turvata.  

Tältä blogilta voit seurata kirjoituksiani useamman vuoden takaa päivän polttaviin aiheisiin.

24.2.2021

Kuka haluaa pakolaisia Kempeleeseen

Vuonna 2016 valtuustossa äänestettiin siitä, kuka haluaa kuntaamme pakolaisia.

Äänestyskäyttäytyminen osoitti selkeästi, kuka valtuutetuista haluaa lisää pakolaisia kuntaamme ja kuka ei. Valtuustosta löytyi 21 valtuutettua, jotka olivat sitä mieltä, että Kempeleeseen pitää ottaa lisää pakolaisia ja 19 oli minun esitykseni takana, ettei Kempeleeseen oteta yhtään pakolaista.

Pakolaisia Kempeleeseen halusivat seuraavat silloiset valtuutetut. Osa on vieläkin ehdolla!

Etelä Jouko, Hanski Pia, Heikkilä Seppo, Niskakangas Jukka, Juopperi Raija, Kaisto Martti, Kangas Sirkku, Kumpulainen Rita, Lampela Maarit, Maijala Eva, Mekin-Keränen Raija, Määttä Pauli, Okkonen Jaakko, Ollikainen Antti, Räihä Teuvo, Sankilampi Pertti, Siira Anni-Maija, Sipilä Juha, Tahkola Ahti, Tahkola Arto, Tarakkamäki Päivi

Seuraavat valtuutetut eivät halunneet yhtään pakolaista:

Erkkilä Juha, Ervasti Essi, Haapaniemi Jarmo, Halunen Janne, Heikkilä Janne, Hettula Ilpo, Jarva Taavi, Juvani Kaisu, Juvani Tapio, Kananen Jorma, Sulkala Juhani, Kylmäluoma Kimmo, Kälkäjä Pekka, Lievetmursu Helena, Pellikka Jussi, Piira Toivo, Similä Kai, Turunen Tarmo, Vesala Hannu



Lisää aiheesta:


7.2.2021

Pöhinää Kempeleessä

Kempele on ollut edelläkävijä monessa asiassa. Minulle on erityisesti jäänyt mieleen 60-luvulta, kun Kempeleen päättäjät kypsyivät kaupungin kalliisiin oppikouluihin. Kempeleeseen päätettiin perustaa oma kunnallinen keskikoulu. Minulla oli ilo olla tuon koulun yksi ensimmäisistä oppilaista. Pyrkijöitä oli valtavasti, kun kaikki halusivat ilmaiseen keskikouluun. Kaikki kansakoulun oppilaat neljänneltä luokalta ylöspäin saivat silloin pyrkiä tuonne. Ne, jotka eivät onnistuneet pääsykokeissa jatkoivat sitten kansakoulua aina kansalaiskouluun saakka niin että oppivelvollisuus tuli suoritettua.

Keskikoulu alkoi sitten vanhassa pappilassa mihin kahteen kamariin oli raivattu luokkahuone. Toista päätyä pappilassa asusti vanha rovasti siskonsa kanssa. Olimme heidän kanssa kuin samaa perhettä. Usein he pyysivät meidät kaikki 40 oppilasta salin puolelle mehukekkereille. Mukavat muistot jäivät noilta ajoilta.

Tänä päivänä on ollut mielenkiintoista seurata autiopaikalta Kempeleen valtavaa ja nopeata kehitystä kun on saanut itse olla siihen myös jonkin verran myötävaikuttamassa. Jos kunnan hallintomalli olisi demokraattisempi olisi yksittäisten valtuutettujen vaikuttamismahdollisuudet huomattavasti paremmat. Kempele on muuttunut valtavasti ja tulee myös muuttumaan. Zatelliitin alueelle on tulossa laaja kauppakeskittymä. Keskustan ilme tulee myös muuttumaan, kun vanha kaapelitehtaan ja kuntakeskuksen alue rakentuu.

Me Kempeleläiset voimme olla ylpeitä kotikunnastamme. Pitäkäämme Kempele itsenäisenä kuntana, jotta voimme jatkossakin päättää omista asioistamme.

Tapio Juvani - tehdään se yhdessä

6.2.2021

Yrittäjyys on kunnan tärkein voimavara

Yrittäjyydellä luodaan työtä ja hyvinvointia. Vain elinvoimainen kunta selviää. Muut putoavat kuin eno veneestä. Onneksi me olemme tämän täällä Kempeleessä aina tajunneet.



Kempeleessä on erityinen työryhmä - elinvoimavaliokunta, joka kokoontuu kerran kuukaudessa pohtimaan kunnan elinvoimaisuuteen liittyviä asioita mihin kuuluu erityisesti kunnan tonttipolitiikkaa ja kaavoitus. Luomalla hyvät edellytykset yritystoiminnalle Oulun kupeessa me varmasti pärjäämme.

Tässä ryhmässä olen saanut tehdä työtä monen innovatiivisen kaverin kanssa nyt jo yli 12 vuotta. Tuona aikana Kempeleen kehittyminen ja nousu on ollut valtavaa ja nopeata. Jos kunnan hallintomalli olisi demokraattisempi olisi yksittäisten valtuutettujen vaikuttamismahdollisuudet vieläkin paremmat. Kempele on joka tapauksessa muuttunut ja tulee myös muuttumaan. Zatelliitin alueelle on tulossa laaja kauppakeskittymä ja myös Linnakallion louhosalueen rakentuminen tulee olemaan merkittävä vetonaula Kempeleessä. Lähivuosina keskustan ilme myös muuttuu, kun vanha kaapelitehtaan ja kuntakeskuksen alue rakentuu.

Tässä työssä emme tunne puoluerajoja sillä onhan yhteinen tavoitteemme onnistua. Kyseessä kun on meidän kuntalaisten ja kunnan hyvinvointi.

Tästä on hyvä jatkaa.

Tapio Juvani - tehdään se yhdessä

 

SAA JAKAA!

JAKONAPIT TÄSSÄ ALAPALKISSA


5.2.2021

Kuntademokratia ei toimi Kempeleessä

"Päätösvalta kuuluu demokraattisesti valitulle valtuustolle eikä virkamiehille. Nyt demokratia ei toimi niin kuin laki on sen tarkoittanut. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja päätöksen teon avoimuutta tulee lisätä."

Olen usein kritisoinut Kempeleen kunnan hallintomallia, kuinka virkamiehet kaappasivat luottamushenkilöiltä päätösvallan entisen kunnanjohtaja Ahokkaan aloitteesta siirtymällä valiokuntamalliin.  Kuntaan syntyi entisistä toimistotyöntekijöistä kunnan uusi johtoporras. Samalla virkamiesportaan palkkoja korotettiin hurjasti.

Uuden hallintomallin oli tarkoitus vähentää lautakuntia ja päätöksentekoa oli tarkoitus siirtää valtuutetuille. Asiassa on käynyt juuri päinvastoin, valta siirtyi virkamiehille ja osittain myös kunnanhallitukselle. Virkamiehet valmistelevat ja päättävät asioista kuten parhaaksi näkevät. Helposti syntyy myös hyvä-veli verkosto kun viranhaltija voi itse päättää alaistensa valinnoista. Virkamiehet antavat kunnanhallitukselle tiedoksi listan niistä virkamiespäätöksistä, mitkä kuuluivat ennen luottamushenkilöitten ja lautakuntien päätettäviksi. Näistä päätöksistä rivivaltuutettu ei enää saa minkäänlaista tietoa. Ne tehdään heiltä piilossa. Näihin virkamiehen tekemiin päätöksiin on kunnanhallituksella toki otto-oikeus eli asia voidaan ottaa kunnanhallituksen aloitteesta kunnanhallituksen käsittelyyn. Näin ei ole käynyt kovin usein, vaikka tarvetta varmasti olisi ollut monta kertaa. Jos otto-oikeutta päätettäisiin käyttää niin se olisi epäluottamusalause virkamiehen tekemälle päätökselle. Kynnys otto-oikeuden käyttöön on siis todella korkea. 

Joitain virkamiesten valikoimia asioita viedään luottamushenkilöistä koostuviin valiokuntiin keskusteltavaksi mutta valiokunnilla ei ole niihin varsinaisesti mitään päätösvaltaa. Lopulta nämä valiokuntien asiat päättää kunnanhallitus. Jos ei kuulu kunnanhallituksen eliittiin niin rivivaltuutettu, joka ei ole kunnanhallituksessa ei pääse osallistumaan enää itse päätöksen tekoon kuin niissä harvoissa tapauksissa mitkä menevät valtuustoon saakka. Kunnanhallituksen eliittiporukka, johon kuluu lähes puolet valtuustosta eli kunnanhallituksen jäsenet ja valiokuntien puheenjohtajat  näkevät asian varmastikin aivan toisin koska ovat koko ajan monta kertaa mukana päätösprosessissa. Tavallinen rivivaltuutettu pidetään täysin pihalla näistä asioista.

Kempeleessäkin ennen perinteisessä lautakuntamallissa asiat vietiin lautakuntiin luottamushenkilöitten hyväksyttäväksi ja edelleen kunnanhallitukseen ja valtuustoon. Valtuutettu oli lautakuntamallissa mukana päätöksentekoprosessissa monta kertaa, jolloin demokratia myös toimi ja kuntalaiset näkivät kaikki päätettävissä olevat asiat esityslistoista ja pöytäkirjoista. Valtuusto kokoontuukin nykyisin enää erittäin harvoin. Virkamiehet hoitavat asiat. Demokratia ei toimi niin kuin laki on sen tarkoittanut. 

Päätösvalta kuuluu demokraattisesti valitulle valtuustolle eikä virkamiehille. Valtuusto voi toki ottaa sen vallan takaisin mikä sille kuuluu mutta löytyykö uusilta päättäjiltä siihen tahtoa ja yksituumaisuutta?

Eräs esimerkki löytyy vuosien takaa jolloin entinen kunnanjohtaja Ahokas käytti valtaansa sumeilematta hyväksi kun nosti työkavereittensa palkkoja kysymättä sitä edes kunnanhallitukselta.

Hal­li­tus siunasi palkat tie­tä­mät­tään

Kempeleen kunnan johtoryhmän roimat palkankorotukset menivät kunnanhallituksen käsien läpi helmikuun kokouksessa puolihuomaamatta. Ottokelpoisten asioiden listasta hallitukselle selvisi vain, että kunnanjohtaja määrittää uusiksi yhdeksän virkamiehen palkat, mutta euromääristä ei puhuttu.


Aiheesta lisää Yle uutisissa

Juttu on julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 7.2.2021

SAA JAKAA!

JAKONAPIT TÄSSÄ ALAPALKISSA


1.2.2021

Yrittäjyydellä luodaan hyvinvointia

Kempele on loistava esimerkki, kuinka se kouluttaa yrittäjyyteen jo yläasteella. Kempele toteuttaa mallikkaasti myös elinkeinoneuvontaa yrittäjille ja ohjaa oikealle luukulle mistä apua varmasti saa. Aikaisemmin vastaavaa palvelua yritti Oulu tuottaa meille kahdensadan tuhannen euron vuosihintaan. Kun pyysimme laskuerittelyä niin sitä emme saaneet vaan vedottiin liikesalaisuuksiin. Kempele irtautui tuosta sekametelisopasta. Nyt yrittäjä saa avun Kempeleestä miltei samana päivänä. Emme maksa siis tyhjästä.

















Yrittäjien antama palaute on tärkeä jotta luottamushenkilöt osaavat kohdentaa päätökset oikeaan suuntaan. Tärkein työkalu on varmasti oikeansuuntainen kaavoitus millä voidaan ohjata elinkeino- ja väestörakennetta ja sitä kautta parantaa kuntalaisten hyvinvointia.

Nyt osaamista valtuustoon! Tapsa - Yrittäjä itsekin