Mikä valtakunnan politiikassa kaihertaa?

Miksi saamme kuunnella jatkuvaa rähinää eduskunnasta? Kun oppositio ei saa muutoin ääntään kuuluviin niin se on pakotettu tekemään välikysymyksiä. Miksi meillä on näin jyrkkä vastakkainasettelu hallitus vastaan oppositio? Miksi asioita ei voisi valmistella yhdessä ilman hallitusohjelmaa?

Onko se demokratiaa, kun hallitukseen otetaan mukaan vain voittajapuolueen valitsemat vähemmistöpuolueet mitkä hävisivät vaaleissa ja samalla syrjäytetään kakkos- ja kolmossijalle tulleet puolueet mitkä edustavat kuitenkin merkittävää äänimäärää.

Eikö hallitus pitäisi rakentaa samassa suhteessa kuin kukin puolue on saanut ääniä. Suomen perustuslaki määrää, että hallitusohjelman rakentaminen menee voittajapuolueelle mikä määrää tahdin ketä otetaan hallitusohjelmaan mukaan. Se ei mene suinkaan puolueitten äänimäärän mukaisessa suhteessa, jolloin demokratia ei toteudu.

Virhe tapahtui siis jo 100 vuotta sitten Suomen itsenäisyyden alkuvuosina, kun Suomeen luotiin perustuslaki mikä määräsi voittajapuolueen laatimaan hallitusohjelman. Silloin se oli ehkä toimiva mutta nyt kun eletään yhteiskunnassa missä pitää sopeutua nopeasti tapahtuviin muutoksiin niin hallituskauden alussa luotu hallitusohjelman periaate ei välttämättä enää toimi koko hallituskautta. Järjestelmä on jäykkä. Voittajapuolue haaskaa aikaa puolustautumiseen ja oppositio nokitteluun. Mistään ei siis tule oikeastaan yhtään mitään. Hallintomalli pitäisi uudistaa vastaavanlaiseksi kuin se on kuntasektorilla.

Kunnissa ei synny valtaa pitävää voimaa ja vastakkain asettelua samalla tavalla kuin se syntyy eduskunnassa. Kunnissa hallintomalli on varsin väljä. Jokainen kunta voi käytännössä hyvinkin vapaasti päättää omasta hallintomallista. Harvoin kuntatasolla syntyy nokittelua puolueitten välillä koska kunnanhallitukseen valitaan jäsenet äänimäärien suhteessa. Näin syntyy yhteinen tahtotila viedä asiat demokraattisesti eteenpäin.

Suomen perustuslakiuudistus on välttämätöntä, jotta yhteistyö valtakunnan tasolla puolueitten välillä saadaan toimivaksi ja Suomi saadaan nousuun. Kuka kansanedustajaehdokas uskaltaa ottaa tästä kopin?

Kirjoitus julkaistu Kalevassa mielipidepalstalla 21.12.2022

 Kiitos kuuluu Teille kaikille joilta sain valtakirjan toimia luottamustoimessa myös jatkossa!
Äänimäärä 229 on erittäin hyvä ja se riittää myös merkittävään luottamuspaikkaan. Pyrin olemaan luottamuksenne arvoinen.

KIITOS KEMPELEEN NUORET!

Mahtava tulos!

Lämmin ja nöyrä kiitos luottamuksesta te Kempeleen nuoret, kun tulin valituksi teidän nuorten äänillä puolueeni eniten ääniä saaneena. Tulos oli huikea kolmas sija. Tämä todella lämmitti sydäntäni. Nyt jaksan uskoa teihin entistä enemmän!

 

“Nuorisovaalit on valtakunnallinen äänestystapahtuma peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Nuorisovaalit järjestettiin kuntavaalien yhteydessä 17.5.-21.5.2021. Nuorisovaalit on oppimis- ja opetustapahtuma nuorille joka järjestetään yhteistyössä Yle Uutisluokan ja Kuntaliiton kanssa. Nuorisovaaleissa nuoret tutustuvat vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä.” lähde: Allianssi

Mikä on Kempele-puolue

Kuntalaki edellyttää, että kunnassa pitää olla kuntaohjelma missä luodaan suuntaviivat valtuustokaudelle. Kuntaohjelma luodaan kaikkien puolueitten kanssa yhdessä. Valtakunnan tasolla taas hallitusohjelma tehdään vain valtaa pitävien puolueitten kesken. Näin eduskuntaan syntyy oppositio. Kuntatasolla taas valtuustoon ei synny oppositiota, kun kaikki puolueet ovat ohjelmaan yhdessä sitoutuneet. Siitä tulee Kempele-puolueen nimitys. Vastustajat laitetaan hiljaiseksi ja sanotaan, että meidän on puhallettava yhteen hiileen Kempele-puolueen nimissä.

Kuluvalla valtuustokaudella tätä ohjelmaa ei juurikaan noudatettu. Ohjelmassa sovittiin, että kunta ei saa velkaantua enempää kuin kuntien keskimääräinen velkamäärä Suomen kunnissa asukasta kohden on. Valtuusto päätti kuitenkin ottaa velkaa 40 miljoonaa euroa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Velka ylitti reilusti yhteisesti sovitut velansietokyvyn periaatteet.

Miksi tällaisia investointeja yleensäkin valmistellaan virkamiestasolla, jos valtuusto on valtuustokauden alussa ohjeistanut, ettei keskimääräistä velansietokykyä ylitetä?

Vika on silloin kunnan hallintomallissa, jos se mahdollistaa viranhaltijoitten liian itsenäisen toiminnan. Miksi heidän annetaan valmistella asioita, jotka ovat kuntaohjelman periaatteiden vastaisia?

Isoja investointeja pitää osata jakaa eri vuosille ja vuosikymmenille. Investointeja pitää tarkastella myös aina kriittisesti, vaikka ne olisivat kuinka tärkeitä. Tätä menoa olemme Oulun sylissä ja pakkoliitos vastassa.

Järkeä päätöksen tekoon!

Katso  Kempele-sopimus

Sadevesimaksu tulossa Kempeleeseen

Kempeleessä on virkamiestasolla kaikessa hiljaisuudessa valmisteltu ylimääräistä piiloveroa, hulevesimaksua. Maksu koskisi vähintäänkin kaikkia asemakaava-alueella olevia kiinteistöjä riippumatta siitä kuluuko katuviemäröinnin piiriin vai ei. Taustalla on kunnan isot investoinnit mitkä syövät käyttötalousmenoja vuosittain. Nyt sitten haetaan uusia maksumiehiä omakotitalojen omistajista.

Hulevesimaksu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja se on kuntien itsensä päätettävissä riippumatta siitä, onko sadevesiä johdettu katuviemäriin tai imeytetty omalla tontilla. Maksua luonnollisesti tullaan perustelemaan sillä, että hulevesiverkoston rakentaminen ja ylläpito maksaa. Kempeleessä hulevesiverkolle ei ole juuri minkäänlaista todellista tarvetta. Asemakaava-alueet sijaitsevat enimmäkseen sorapohjaisilla maa-alueilla joihin vedet imeytyvät todella hyvin. Lain mukaan hulevesimaksut pitää kohdentaa hulevesijärjestelmään eikä sillä saa kattaa muita käyttötalousmenoja. Valtuustossa tarvitaan nyt osaamista, jotta omakotitalon omistajista ei tehdä muitten investointien maksumiehiä.

Eikö me makseta jo kiinteistöveroa? Eikö mikään riitä, kun pitää jo sadevesistäkin maksaa! Aivan käsittämätöntä? Ei mahdu minun oikeustajuuni.

Oulu kerää vuodessa hulevesimaksuja noin kaksi miljoonaa euroa joka vuosi. Asia onkin siellä täysin erilainen koska kaupunkialueella todellakin on katuviemäröinti. Kempeleessä sitä ei juurikaan ole.

Maksu olisi kiinteistökohtainen ja se olisi kaikilla tonteilla samansuuruinen suhteessa tontin pinta-alaan. Pääsääntöisesti maksumiehiksi tässä joutuvat omakotitalojen omistajat. Paritalotonteilla maksu lienee kaksinkertainen, jos Oulua on matkiminen.

Tätä maksua ei onneksi virkamiehet yksin päätä. Se tulee uuden valtuuston päätettäväksi.

SAA JAKAA!

JAKONAPIT TÄSSÄ ALAPALKISSA

Syrjiikö tasa-arvolaki miehiä kuntavaaleissa

Tasa-arvolaki edellyttää, että kunnallisissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Tämä johtaa helposti siihen, että kuntavaaleissa enemmän ääniä saanut henkilö ei tulekaan valituksi esimerkiksi kunnanhallitukseen. Yleensä nainen ohittaa miehen tässä valinnassa koska valtuustoihin tulee valituiksi yleensä enemmän miehiä. Onko se oikein, että kuntavaaleissa enemmän ääniä saanut syrjäytetään valinnasta, jotta tasa-arvo pykälä täyttyy? 

Eikö se ole jo tasa-arvoa, kun nainen voi äänestää miestä ja mies voi äänestää naista? Miksi pitää syrjiä sitten eniten ääniä saanutta henkilöä toimielinvalinnoissa, vaikka äänestäjät ovat omalla mandaatilla antaneet kyseiselle henkilölle enemmän ääniä? Eikö tämä ole syrjintää? 

Kaikessa oikeudellisessa toiminnassa tavoitteena on toimia sukupuolineutraalisti mutta ei tässä asiassa. Miksi sitten tasa-arvolaki yhä erottelee miehet ja naiset? 

Kempeleen maapolitiikka

Kempeleen menestymisen salaisuus on monen tekijän summa. Yksi niistä on varmasti onnistunut maapolitiikka. Mutta kohteleeko se kaikkia osapuolia oikeudenmukaisesti?

Kunta hankkii kaavoittamatonta maata yksityisiltä maanomistajilta halvalla ja myy kalliilla. Kunta tekee joka vuosi useitten miljoonien eurojen voiton. Kaikki ei suinkaan ole puhdasta voittoa kunnalle, mutta maan myyntitulot ovat merkittävä lisä kunnan talouden hoidossa. 

Kunta maksaa hankkimastaan raakamaasta 2,35€/m² ja myy sen moninkertaisella voitolla. Kunta maksaa kaavoittamisesta aiheutuneet kulut, kunnallistekniikan, tiet jne.

Raakamaan ostohinta pitäisi sitoa suhteessa omakotitonttien myyntihintaan tai se pitäisi olla vähintäänkin tuplaten suurempi. Se lienee vähintäänkin kohtuullista maanomistajia kohtaan. Olen esittänyt tätä korotusta valtuustossa mutta se ei ole saanut kannatusta maansa jo myyneitten valtuutettujen piirissä. Lain perimmäinen tarkoitus oli, että kaavoituksessa syntynyt hyöty jaettaisiin tasan kunnan ja maanomistajan kanssa.

Kunnalla on lain suoma monopoliasema kaavoittamisessa. Kukaan muu ei sitä tee. Maankäyttösopimuksia yksityisten maitten kaavoittamisesta ei ole juurikaan tehty muuta kuin rakennusliikkeitten kanssa. Kempeleessä yksityisen maita kaavoitetaan pienimuotoisesti ainoastaan silloin kun maanomistaja suostuu maakauppoihin kunnan kanssa joltain keskeiseltä alueelta. Maankäyttösopimuksia tulisi käyttää laajemmin yksityisten maanomistajien kanssa ilman myyntivelvoitetta.

Myös suunnittelutarveratkaisut eli entiset poikkeusluvat rakentamiseen työllistävät kuntaa. Usein kuntaan tulee pyyntö saada rakentaa vanhan rakennuspaikan viereen lapsille tai vanhuksille omakotitalo. Siitä hyötyisi kunta, kun kotiapu vanhuksille olisi omasta takaa perheestä eikä vanhusten tarvitsisi muuttaa kirkolle kerrostaloon ja kunnan kotiavun piiriin. Tällaisia rakentamispyyntöjä ei juurikaan noteerata koska lainsäädäntö ei tunne sosiaalisia perusteita rakennuslupaa haettaessa. Jos alue on asemakaava-alueen ulkopuolella niin vastaus on yleensä, että se vaikeuttaa jatkossa laajempaa kaavoittamista, maa-alueet pirstaloituvat, alueelta puutuu viemäröinti tmv. perustelu. Siis omalle maallekaan rakentaminen ei onnistu. Maapoliittisen ohjelman valmistelutyössä nousikin esille kylien kaavoitus yhtenä keinona näihin runsaisiin rakentamispyyntöihin. Kylien asuttaminen elävöittäisi kuntaa ja jopa kyläkoulut ja alueen palvelut heräisivät uudelleen eloon.

Kylien kaavoitus tulee Kempeleessä aloittaa viipymättä ja hyödyntää uuden maapoliittisen ohjelman kaikki mahdollisuudet sekä ryhtyä rakentavassa hengessä yhteistyöhön yksityisten maanomistajien kanssa.

Vastuullisuutta taloudenpitoon

Kempeleessä on tehty valtavia investointipäätöksiä mitkä lankeavat liian nopeasti tuleville sukupolville maksettaviksi. Se ei ole vastuullista talouden pitoa. Uusi valtuusto vastaa edellisen valtuustokauden päätöksistä ja joutuu valtavan velkamäärän edessä puntaroimaan, joudutaanko kunnallisveroa nostamaan. Investointeja olisi pitänyt porrastaa eri vuosille ja vuosikymmenille, jotta tällaisilta ongelmilta vältyttäisiin.

Perusongelma kohonneisiin investointeihin on kiinteistöjen huono elinkaaren aikainen kunnossapito. Kunnasta on puuttunut pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) kiinteistöjen kunnossapidon ohjaukseen. Laki edellyttää tätä asunto-osakeyhtiöiltä muttei kunnilta. Laki edellyttää kunnilta taas, että kunnat laativat valtuustokausittain kuntaohjelman missä määritellään ohjaus kunnan taloudenpitoon. Mutta omaisuuden hoidosta ei ole selkeää ohjausta.

Kempeleessä päädyttiin kuntaohjelmassa siihen, että kunnan velkamäärä ei saa ylittää valtakunnallista keskimääräistä velkaa mikä valtakunnassa on asukasta kohden. Jostain kumman syystä valtuusto sitten kuitenkin unohti investointipäätöksiä tehdessään sen mitä valtuustokauden alussa oltiin yhteisesti sovittu ja mitä laki kunnalta edellytti. Nyt ollaan sitten pakon edessä, kun joudutaan pohtimaan veron korotuksia ja palvelujen leikkaamista. Yhdenkään valtuustoehdokkaan ei kannata luvata mitään uutta ja kaunista. Kakku on syöty. Pitäisi osata katsoa pidemmälle.

Miksi lähdin kuntavaaliehdokkaaksi

Pappi-Kalle kirjasi minut Kempeleläiseksi ja sitä on uskottava, vaikka olenkin syntynyt Oulun Tuirassa. Synnyin maanviljelijäperheeseen missä opin kovan työn kautta arvostamaan työn tärkeyttä. Työstä mistä en osaa luopua vieläkään. Olen ollut monessa mukana ja olen vieläkin. Reilut 35 vuotta työskentelin lentokonemekaanikkona Finnairilla ja sitten jatkan vielä yrittäjänä.

Siinä työn ohessa olen opiskellut useita eri ammatteja. Kymmenkunta ammattitutkintoa on kertynyt matkan varrella. Innovaatio uusiin asioihin pitää minut koko ajan hereillä. Patenttisalkussa on myös useita keksintöjä, joiden ympärille on muodostunut myös yritystoimintaa. Yrittäjänä olenkin toiminut jo 10 vuotta. Joku kysyikin, että milloin sinä laitat pillit pussiin niin sanoin että ehkä joskus, kun siltä tuntuu. Vielä ei tunnu.

Miksi sitten olet vielä tunkemassa itseäsi kuntapolitiikkaan? Eikö 12 vuotta kuntapolitiikkaa olisi riittänyt?

No siltähän se tuntui minustakin vielä syksyllä. Nyt kuitenkin kuntavaalien alla on tullut useita pyyntöjä lähteä vielä mukaan. Nyt kuitenkin toisen puolueen listalla. Kuntapolitiikassa puolue ei välttämättä ole aina se tärkein asia vaan se, kuinka niitä yhteisiä asioita hoidetaan. 

Valtuustoon pitää saada kokemusta ja sitä uskon, että minulta myös löytyy. Erityisesti kiinteistöjen kehittämishankkeet ja niiden elinkaarihallinta on minulle tuttua. Samoin asemakaavoitus ja maapolitiikka ovat minun vahvoja alueita. Sitä mitä kunta ja kuntalaiset erityisesti tarvitsevat, jotta kunnan elinvoimaisuus voidaan turvata.  

Tältä blogilta voit seurata kirjoituksiani useamman vuoden takaa päivän polttaviin aiheisiin.

Kuka haluaa pakolaisia Kempeleeseen

Vuonna 2016 valtuustossa äänestettiin siitä, kuka haluaa kuntaamme pakolaisia.

Äänestyskäyttäytyminen osoitti selkeästi, kuka valtuutetuista haluaa lisää pakolaisia kuntaamme ja kuka ei. Valtuustosta löytyi 21 valtuutettua, jotka olivat sitä mieltä, että Kempeleeseen pitää ottaa lisää pakolaisia ja 19 oli minun esitykseni takana, ettei Kempeleeseen oteta yhtään pakolaista.

Pakolaisia Kempeleeseen halusivat seuraavat silloiset valtuutetut. Osa on vieläkin ehdolla!

Etelä Jouko, Hanski Pia, Heikkilä Seppo, Niskakangas Jukka, Juopperi Raija, Kaisto Martti, Kangas Sirkku, Kumpulainen Rita, Lampela Maarit, Maijala Eva, Mekin-Keränen Raija, Määttä Pauli, Okkonen Jaakko, Ollikainen Antti, Räihä Teuvo, Sankilampi Pertti, Siira Anni-Maija, Sipilä Juha, Tahkola Ahti, Tahkola Arto, Tarakkamäki Päivi

Seuraavat valtuutetut eivät halunneet yhtään pakolaista:

Erkkilä Juha, Ervasti Essi, Haapaniemi Jarmo, Halunen Janne, Heikkilä Janne, Hettula Ilpo, Jarva Taavi, Juvani Kaisu, Juvani Tapio, Kananen Jorma, Sulkala Juhani, Kylmäluoma Kimmo, Kälkäjä Pekka, Lievetmursu Helena, Pellikka Jussi, Piira Toivo, Similä Kai, Turunen Tarmo, Vesala Hannu

Lisää aiheesta:

Pakolaisongelmaan pitää löytää ratkaisu

Suomeen houkutellaan lisää pakolaisia

Laittomasti maassa

SAA JAKAA!

JAKONAPIT TÄSSÄ ALAPALKISSA