Äänimäärä 229 on erittäin hyvä ja se riittää myös merkittävään luottamuspaikkaan. Pyrin olemaan luottamuksenne arvoinen.
Tapsan blogi
Järkeä päätöksen tekoon - Turvataan hyvät palvelut ja itsenäisyys - Ei haittamaahanmuuttoa Kempeleeseen
Tykkää painike body
3.7.2021
27.5.2021
KIITOS KEMPELEEN NUORET!
Mahtava tulos!
Lämmin ja nöyrä kiitos luottamuksesta te Kempeleen nuoret, kun
tulin valituksi teidän nuorten äänillä puolueeni eniten ääniä saaneena. Tulos
oli huikea kolmas sija. Tämä todella lämmitti sydäntäni. Nyt jaksan uskoa
teihin entistä enemmän!
“Nuorisovaalit on valtakunnallinen äänestystapahtuma peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Nuorisovaalit järjestettiin kuntavaalien yhteydessä 17.5.-21.5.2021. Nuorisovaalit on oppimis- ja opetustapahtuma nuorille joka järjestetään yhteistyössä Yle Uutisluokan ja Kuntaliiton kanssa. Nuorisovaaleissa nuoret tutustuvat vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä.” lähde: Allianssi
28.4.2021
Mikä on Kempele-puolue
Kuntalaki edellyttää, että kunnassa pitää olla kuntaohjelma
missä luodaan suuntaviivat valtuustokaudelle. Kuntaohjelma luodaan kaikkien puolueitten
kanssa yhdessä. Valtakunnan tasolla taas hallitusohjelma
tehdään vain valtaa pitävien puolueitten kesken. Näin eduskuntaan syntyy
oppositio. Kuntatasolla taas valtuustoon ei synny oppositiota, kun kaikki puolueet ovat ohjelmaan yhdessä sitoutuneet. Siitä tulee Kempele-puolueen nimitys. Vastustajat
laitetaan hiljaiseksi ja sanotaan, että meidän on puhallettava yhteen hiileen
Kempele-puolueen nimissä.
Kuluvalla valtuustokaudella tätä ohjelmaa ei juurikaan
noudatettu. Ohjelmassa sovittiin, että kunta ei saa velkaantua enempää kuin
kuntien keskimääräinen velkamäärä Suomen kunnissa asukasta kohden on. Valtuusto
päätti kuitenkin ottaa velkaa 40 miljoonaa euroa tulevien sukupolvien
maksettavaksi. Velka ylitti reilusti yhteisesti sovitut velansietokyvyn
periaatteet.
Miksi tällaisia investointeja
yleensäkin valmistellaan virkamiestasolla, jos valtuusto on valtuustokauden
alussa ohjeistanut, ettei keskimääräistä velansietokykyä ylitetä?
Vika on silloin kunnan hallintomallissa, jos se mahdollistaa viranhaltijoitten liian itsenäisen toiminnan. Miksi heidän annetaan valmistella asioita, jotka ovat kuntaohjelman periaatteiden vastaisia?
Isoja investointeja pitää osata jakaa eri vuosille ja vuosikymmenille. Investointeja pitää tarkastella myös aina kriittisesti, vaikka ne olisivat kuinka
tärkeitä. Tätä menoa olemme Oulun sylissä ja pakkoliitos vastassa.
Järkeä päätöksen tekoon!
Katso Kempele-sopimus
14.4.2021
Sadevesimaksu tulossa Kempeleeseen
Hulevesimaksu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja se on kuntien itsensä päätettävissä riippumatta siitä, onko sadevesiä johdettu katuviemäriin tai imeytetty omalla tontilla. Maksua luonnollisesti tullaan perustelemaan sillä, että hulevesiverkoston rakentaminen ja ylläpito maksaa. Kempeleessä hulevesiverkolle ei ole juuri minkäänlaista todellista tarvetta. Asemakaava-alueet sijaitsevat enimmäkseen sorapohjaisilla maa-alueilla joihin vedet imeytyvät todella hyvin. Lain mukaan hulevesimaksut pitää kohdentaa hulevesijärjestelmään eikä sillä saa kattaa muita käyttötalousmenoja. Valtuustossa tarvitaan nyt osaamista, jotta omakotitalon omistajista ei tehdä muitten investointien maksumiehiä.
Eikö me makseta jo
kiinteistöveroa? Eikö mikään riitä, kun pitää jo sadevesistäkin maksaa! Aivan
käsittämätöntä? Ei mahdu minun oikeustajuuni.
Oulu kerää vuodessa hulevesimaksuja
noin kaksi miljoonaa euroa joka vuosi. Asia onkin siellä täysin erilainen koska
kaupunkialueella todellakin on katuviemäröinti. Kempeleessä sitä ei juurikaan
ole.
Maksu olisi
kiinteistökohtainen ja se olisi kaikilla tonteilla samansuuruinen suhteessa
tontin pinta-alaan. Pääsääntöisesti maksumiehiksi tässä joutuvat omakotitalojen
omistajat. Paritalotonteilla maksu lienee kaksinkertainen, jos Oulua on
matkiminen.
Tätä maksua ei onneksi
virkamiehet yksin päätä. Se tulee uuden valtuuston päätettäväksi.
SAA JAKAA!
JAKONAPIT TÄSSÄ ALAPALKISSA
31.3.2021
Syrjiikö tasa-arvolaki miehiä kuntavaaleissa
Tasa-arvolaki edellyttää, että kunnallisissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Tämä johtaa helposti siihen, että kuntavaaleissa enemmän ääniä saanut henkilö ei tulekaan valituksi esimerkiksi kunnanhallitukseen. Yleensä nainen ohittaa miehen tässä valinnassa koska valtuustoihin tulee valituiksi yleensä enemmän miehiä. Onko se oikein, että kuntavaaleissa enemmän ääniä saanut syrjäytetään valinnasta, jotta tasa-arvo pykälä täyttyy?
Eikö se ole jo tasa-arvoa, kun nainen voi äänestää miestä ja mies voi äänestää naista? Miksi pitää syrjiä sitten eniten ääniä saanutta henkilöä toimielinvalinnoissa, vaikka äänestäjät ovat omalla mandaatilla antaneet kyseiselle henkilölle enemmän ääniä? Eikö tämä ole syrjintää?Kaikessa oikeudellisessa toiminnassa tavoitteena on toimia sukupuolineutraalisti mutta ei tässä asiassa. Miksi sitten tasa-arvolaki yhä erottelee miehet ja naiset?
27.3.2021
Kempeleen maapolitiikka
Kempeleen
menestymisen salaisuus on monen tekijän summa. Yksi niistä on varmasti
onnistunut maapolitiikka. Mutta kohteleeko se kaikkia osapuolia
oikeudenmukaisesti?
Kunta
hankkii kaavoittamatonta maata yksityisiltä maanomistajilta halvalla ja myy
kalliilla. Kunta tekee joka vuosi useitten miljoonien eurojen voiton. Kaikki ei
suinkaan ole puhdasta voittoa kunnalle, mutta maan myyntitulot ovat merkittävä
lisä kunnan talouden hoidossa.
Kunta maksaa
hankkimastaan raakamaasta 2,35€/m² ja myy sen moninkertaisella voitolla. Kunta
maksaa kaavoittamisesta aiheutuneet kulut, kunnallistekniikan, tiet jne.
Raakamaan
ostohinta pitäisi sitoa suhteessa omakotitonttien myyntihintaan tai se pitäisi
olla vähintäänkin tuplaten suurempi. Se lienee vähintäänkin kohtuullista
maanomistajia kohtaan. Olen esittänyt tätä korotusta valtuustossa mutta se ei
ole saanut kannatusta maansa jo myyneitten valtuutettujen piirissä. Lain
perimmäinen tarkoitus oli, että kaavoituksessa syntynyt hyöty jaettaisiin tasan
kunnan ja maanomistajan kanssa.
Kunnalla on
lain suoma monopoliasema kaavoittamisessa. Kukaan muu ei sitä tee. Maankäyttösopimuksia
yksityisten maitten kaavoittamisesta ei ole juurikaan tehty muuta kuin rakennusliikkeitten
kanssa. Kempeleessä yksityisen maita kaavoitetaan pienimuotoisesti ainoastaan
silloin kun maanomistaja suostuu maakauppoihin kunnan kanssa joltain
keskeiseltä alueelta. Maankäyttösopimuksia tulisi käyttää laajemmin yksityisten
maanomistajien kanssa ilman myyntivelvoitetta.
Myös
suunnittelutarveratkaisut eli entiset poikkeusluvat rakentamiseen työllistävät
kuntaa. Usein kuntaan tulee pyyntö saada rakentaa vanhan rakennuspaikan viereen
lapsille tai vanhuksille omakotitalo. Siitä hyötyisi kunta, kun kotiapu
vanhuksille olisi omasta takaa perheestä eikä vanhusten tarvitsisi muuttaa kirkolle
kerrostaloon ja kunnan kotiavun piiriin. Tällaisia rakentamispyyntöjä ei juurikaan
noteerata koska lainsäädäntö ei tunne sosiaalisia perusteita rakennuslupaa
haettaessa. Jos alue on asemakaava-alueen ulkopuolella niin vastaus on yleensä,
että se vaikeuttaa jatkossa laajempaa kaavoittamista, maa-alueet pirstaloituvat,
alueelta puutuu viemäröinti tmv. perustelu. Siis omalle maallekaan rakentaminen
ei onnistu. Maapoliittisen ohjelman valmistelutyössä nousikin esille kylien
kaavoitus yhtenä keinona näihin runsaisiin rakentamispyyntöihin. Kylien
asuttaminen elävöittäisi kuntaa ja jopa kyläkoulut ja alueen palvelut
heräisivät uudelleen eloon.
Kylien kaavoitus tulee Kempeleessä aloittaa viipymättä ja hyödyntää uuden
maapoliittisen ohjelman kaikki mahdollisuudet sekä ryhtyä rakentavassa hengessä
yhteistyöhön yksityisten maanomistajien kanssa.
21.3.2021
Vastuullisuutta taloudenpitoon
Kempeleessä on tehty valtavia investointipäätöksiä mitkä lankeavat liian nopeasti tuleville sukupolville maksettaviksi. Se ei ole vastuullista talouden pitoa. Uusi valtuusto vastaa edellisen valtuustokauden päätöksistä ja joutuu valtavan velkamäärän edessä puntaroimaan, joudutaanko kunnallisveroa nostamaan. Investointeja olisi pitänyt porrastaa eri vuosille ja vuosikymmenille, jotta tällaisilta ongelmilta vältyttäisiin.
Perusongelma kohonneisiin investointeihin on kiinteistöjen huono elinkaaren aikainen kunnossapito. Kunnasta on puuttunut pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) kiinteistöjen kunnossapidon ohjaukseen. Laki edellyttää tätä asunto-osakeyhtiöiltä muttei kunnilta. Laki edellyttää kunnilta taas, että kunnat laativat valtuustokausittain kuntaohjelman missä määritellään ohjaus kunnan taloudenpitoon. Mutta omaisuuden hoidosta ei ole selkeää ohjausta.
Kempeleessä päädyttiin kuntaohjelmassa siihen, että kunnan
velkamäärä ei saa ylittää valtakunnallista keskimääräistä velkaa mikä
valtakunnassa on asukasta kohden. Jostain kumman syystä valtuusto sitten
kuitenkin unohti investointipäätöksiä tehdessään sen mitä valtuustokauden
alussa oltiin yhteisesti sovittu ja mitä laki kunnalta edellytti. Nyt ollaan
sitten pakon edessä, kun joudutaan pohtimaan veron korotuksia ja palvelujen
leikkaamista. Yhdenkään valtuustoehdokkaan ei kannata luvata mitään uutta ja
kaunista. Kakku on syöty. Pitäisi osata katsoa pidemmälle.
25.2.2021
Miksi lähdin kuntavaaliehdokkaaksi
Pappi-Kalle kirjasi minut Kempeleläiseksi ja sitä on uskottava, vaikka olenkin syntynyt Oulun Tuirassa. Synnyin maanviljelijäperheeseen missä opin kovan työn kautta arvostamaan työn tärkeyttä. Työstä mistä en osaa luopua vieläkään. Olen ollut monessa mukana ja olen vieläkin. Reilut 35 vuotta työskentelin lentokonemekaanikkona Finnairilla ja sitten jatkan vielä yrittäjänä.
Siinä työn ohessa olen opiskellut useita eri ammatteja. Kymmenkunta ammattitutkintoa on kertynyt matkan varrella. Innovaatio uusiin asioihin pitää minut koko ajan hereillä. Patenttisalkussa on myös useita keksintöjä, joiden ympärille on muodostunut myös yritystoimintaa. Yrittäjänä olenkin toiminut jo 10 vuotta. Joku kysyikin, että milloin sinä laitat pillit pussiin niin sanoin että ehkä joskus, kun siltä tuntuu. Vielä ei tunnu.
Miksi sitten olet vielä tunkemassa itseäsi kuntapolitiikkaan? Eikö 12 vuotta kuntapolitiikkaa olisi riittänyt?
No siltähän se tuntui minustakin vielä syksyllä. Nyt kuitenkin kuntavaalien alla on tullut useita pyyntöjä lähteä vielä mukaan. Nyt kuitenkin toisen puolueen listalla. Kuntapolitiikassa puolue ei välttämättä ole aina se tärkein asia vaan se, kuinka niitä yhteisiä asioita hoidetaan.
Valtuustoon pitää saada kokemusta ja sitä uskon, että minulta myös
löytyy. Erityisesti kiinteistöjen kehittämishankkeet ja niiden elinkaarihallinta on minulle tuttua. Samoin asemakaavoitus ja maapolitiikka ovat minun vahvoja alueita. Sitä mitä kunta ja kuntalaiset erityisesti tarvitsevat, jotta kunnan elinvoimaisuus voidaan turvata.
Tältä blogilta voit seurata kirjoituksiani useamman vuoden takaa päivän polttaviin aiheisiin.
24.2.2021
Kuka haluaa pakolaisia Kempeleeseen
Vuonna 2016 valtuustossa äänestettiin siitä, kuka haluaa kuntaamme pakolaisia.
Äänestyskäyttäytyminen
osoitti selkeästi, kuka valtuutetuista haluaa lisää pakolaisia kuntaamme ja
kuka ei. Valtuustosta löytyi 21 valtuutettua, jotka olivat sitä mieltä, että
Kempeleeseen pitää ottaa lisää pakolaisia ja 19 oli minun esitykseni takana,
ettei Kempeleeseen oteta yhtään pakolaista.
Pakolaisia Kempeleeseen halusivat seuraavat silloiset valtuutetut. Osa on vieläkin ehdolla!
Etelä Jouko, Hanski Pia, Heikkilä Seppo, Niskakangas Jukka, Juopperi Raija,
Kaisto Martti, Kangas Sirkku, Kumpulainen Rita, Lampela Maarit, Maijala Eva, Mekin-Keränen
Raija, Määttä Pauli, Okkonen Jaakko, Ollikainen Antti, Räihä Teuvo, Sankilampi
Pertti, Siira Anni-Maija, Sipilä Juha, Tahkola Ahti, Tahkola Arto, Tarakkamäki
Päivi
Seuraavat valtuutetut
eivät halunneet yhtään pakolaista:
Erkkilä Juha, Ervasti
Essi, Haapaniemi Jarmo, Halunen Janne, Heikkilä Janne, Hettula Ilpo, Jarva
Taavi, Juvani Kaisu, Juvani Tapio, Kananen Jorma, Sulkala Juhani, Kylmäluoma Kimmo,
Kälkäjä Pekka, Lievetmursu Helena, Pellikka Jussi, Piira Toivo, Similä Kai,
Turunen Tarmo, Vesala Hannu
Lisää aiheesta:
Pakolaisongelmaan
pitää löytää ratkaisu
Suomeen
houkutellaan lisää pakolaisia
SAA JAKAA!
JAKONAPIT TÄSSÄ ALAPALKISSA
7.2.2021
Pöhinää Kempeleessä
Keskikoulu alkoi sitten vanhassa pappilassa mihin kahteen kamariin oli raivattu luokkahuone. Toista päätyä pappilassa asusti vanha rovasti siskonsa kanssa. Olimme heidän kanssa kuin samaa perhettä. Usein he pyysivät meidät kaikki 40 oppilasta salin puolelle mehukekkereille. Mukavat muistot jäivät noilta ajoilta.
Tänä päivänä on ollut mielenkiintoista seurata autiopaikalta Kempeleen valtavaa ja nopeata kehitystä kun on saanut itse olla siihen myös jonkin verran myötävaikuttamassa. Jos kunnan hallintomalli olisi demokraattisempi olisi yksittäisten valtuutettujen vaikuttamismahdollisuudet huomattavasti paremmat. Kempele on muuttunut valtavasti ja tulee myös muuttumaan. Zatelliitin alueelle on tulossa laaja kauppakeskittymä. Keskustan ilme tulee myös muuttumaan, kun vanha kaapelitehtaan ja kuntakeskuksen alue rakentuu.
Me Kempeleläiset voimme olla ylpeitä kotikunnastamme. Pitäkäämme Kempele itsenäisenä kuntana, jotta voimme jatkossakin päättää omista asioistamme.
Tapio Juvani - tehdään se yhdessä