Tykkää painike body

30.8.2011

Lakeuden yhteiset palvelut tarkoittavat karsittuja palveluja

28.8.2011

Lakeuden alueen kuntiin ollaan puuhaamassa yhteistä erittäin mittavaa uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Puitelaki edellyttää 20.000:n asukkaan yhteisöä. Lakeudessa olisi mukana noin 44.000 asukasta. Aiesopimuksen mukaan yhteenliittymässä ovat mukana Kempele, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki, Hailuoto ja Muhos.

Puitelain tarkoitus on turvata kuntalaisten palvelut. Kauniisti sanottu vähän samaan malliin kuin EU:un mentäessä luvattiin paljon hyvää, mutta mitä saatiin; jouduttiinkin muitten maksumieheksi.

Kempele on tuottanut nykyiset hyvät palvelut huomattavasti edullisemmin kuin muut kunnat. Se tarkoittaa, että jatkossa me Kempeleläiset maksamme siirtymäkauden jälkeen myös muitten kuntien menoja. Nyt kun ollaan menossa vielä suurempaan liittymään mukaan kuin laki sanoo niin se tarkoittaa sitä, että me Kempeleläiset maksamme vielä suuremman potin kuin se olisi pienemmässä yhteenliittymässä.

Kempeleessä on loistavat vanhusten kotihoidon- ja terveyskeskuspalvelut joista voimme olla ylpeitä. Näitä palveluja meiltä varmasti karsitaan jotta kustannukset voidaan pitää Lakeuden yhteenliittymässä kurissa. Näin on käynyt kaikissa muissakin kunnissa jotka laittoivat hynttyyt yhteen. Me emme varmastikaan ole tässä mikään poikkeus. Kuntien henkilöstölle turvataan puitelaissa viiden vuoden irtisanomissuoja. Ketään ei irtisanota. Säästöt tehdään palveluista ja niistä tuotetaan vain lakisääteiset.

Lakeuden hallintomalliksi ollaan valitsemassa johtokunta joka päättää itsenäisesti kaikista toimintansa piiriin kuuluvista asioista. Johtokunta koostuu johtavista virkamiehistä. Heidän päätösvaltaansa kuuluu jopa investointipäätökset, joihin kunnanhallituksilla ei ole edes otto-oikeutta, mikä tarkoittaa, että virheellisiin tai vääriin päätöksiin ei voida puuttua. Kuntien budjettimenoista valtaosa on sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Aiemmin Lakeuden kunnat halusivat säilyttää itsenäisyyden asioittensa hoidossa kun ne jättäytyivät pois Oulun kuntaliitoksesta. Nyt kuitenkin Lakeuden kuntien itsehallintoa ollaan merkittävästi supistamassa kun päätösvaltaa siirretään virkamiehille.

Nimellisesti Kempele toimisi isäntäkuntana, mutta isännän ääni ei kuulu, kun sillä ei ole edes otto-oikeutta tehtyihin virkamiesten päätöksiin?!

Kuka pitää enää kuntalaisten puolia kun luottamushenkilöt ovat antamassa päätösvallan toisaalle?

Useissa muissa kunnissa hallintomalliksi on valittu kuntayhtymä, missä päätökset tehdään demokraattisesti. Kuntayhtymissä kokoonpano edustaa jäsenkuntien valtuustoissa eri ryhmien saamaa äänimäärää. Kuntayhtymän toiminnasta on säädetty tarkoin laissa. Tätä mallia ei jostain kumman syystä ole haluttu Lakeuden alueelle? Yhteisen aiesopimukseen mukaan yhteenliittymässä tulee turvata demokraattiseen päätöksentekoon oleellisesti kuuluvat kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Tämä kohta on unohdettu uudessa hallintomallissa täysin.

Kuntien valtuustot päättävät yhteenliittymästä lokakuussa 2011.

Kirjoitukseni on julkaistu myös Kalevassa 28.8.2011.